Higashiji Kazukin haastattelu

Higashiji Kazuki

Studio Easterin projekteja silloin tällöin johtava Higashiji Kazuki on digitaustoittamisen mahdollisuuksia äärimmilleen hyödyntävän taustatyylin eräs keulakuvista. Mies on taideohjannut mm. Nagi no Asukaran, Angel Beatsin ja Hanasaku Irohan. Miehen juuret löytyvät mm. Bamboon ja Bihou Inc:in listoilta. Tässä hänen haastattelunsa Nagi no Asukara -animessa tekemästään työstä.

TL Note: Käännös sisältää kirjoitusvirheitä, leikkisiä käännöksiä sekä potentiaalisia käännösvirheitä. Ei kannata suuttua, vaikka suututtaisi. Palautteen voi lähettää suoraan palkkineuvoston johtoportaalle tai tämän postauksen kommenttiosioon.

1. Miten kuulitte Nagi no Asukara projektista ensi kertaa, ja mitä olitte siitä mieltä?

”Kuvittelin tämän olevan minulle aivan liian rankka urakka. Tari Taria tehdessäni animaatiotuottaja Tsuji Mitsuhito (P.A. Works) otti minuun yhteyttä ja kertoi projektin kertovan ’maalla ja merellä elävien ihmisten kahdesta maailman suhteesta sekä rakkaudesta’. He halusivat, että piirrän tunnelmallisia kuvia siitä huolimatta, että ollaan meren sisällä. Itse en kyennyt kuvittelemaan miten lilluvien merilevien täyttämä merimaisema voisi olla tunnelmallinen. Siksi jätin asian vielä hautumaan.”


2. Hmm.. liityitte siis siihen aikoihin mukaan projektiin, mikä oli päällimmäinen syy liittymiseen?

”Itseasiassa sarjan käsikirjoittanut Mari Okada totesi, että suostuu kirjoittamaan tarinan, mikäli saa herra Higashijin taustat. Myös ohjaaja Shinohara totesi, että: ’Higashijin taustat motivoivat minut tekemään töitä’ tai ’Haluan nähdä uudenlaisen Higashijin!’. Näin minut houkuteltiin mukaan *reps*. Tämän lisäksi ajattelin, että mikäli tässä iässä (40v) pyrkisin haastamaan itseni, se palvelisi hyvänä kokemuksena myös kymmenen vuoden päästä.”


3. Ja koska vastauksen viivyttely on tuskallista, taisitte aluksi olla melko huolissanne?

”Totta kai. En alun alkaenkaan edes osannut kuvitella, millaiset elintavat meren alla voisi olla. Mutta puhuttuani ohjaaja Shinoharan, käsikirjoittaja Okadan sekä animaatiotuottaja Tsujin kanssa, tulimme tulokseen, että yrittäisimme vedenalaisesta ja maanpäällisestä kylästä tehdä samankaltaiset.”


4. Ensi alkuun myös herra Higashijilta saatiin erilaisia ideoita, eikös niin?

No joo, aluksi meinasin, että kyseessä olisi täysi scifi-maailma. Meri-ihmiset eläisivät kupolinmuotoisessa tilassa, jossa he olisivat selvinneet menetetyn teknologian avulla jo vuosisatoja. Siten pääsisin piirtämään maan ja meren yhdistävän hissin, pystyisin luomaan niin monta siistiä kuvaa sarjan kohokohtiin kuin haluaisin.

Toinen idea, mikä esiintyi, oli tehdä maanpinnasta ja merenalaisesta maailmasta peilipintamaiset maailmat. Mikäli hyppäisit maalta mereen, maailmasi pyörähtäisi ympäri. Esimerkiksi siinä missä maalla tulee hanasta vettä, meressä tulisi ilmaa, joka näyttäytyisi ikään kuin vetenä. Siis, sellainen päinvastakkaisuuksien maailma. Mutta ohjaaja Shinohara totesi, että sci-fin sijaan tehdäänpä tästä hieman tavallisemman maailman oloinen paikka.


5. Niin siis. Vaikka ollaankin meren alla, niin sinun haluttiin piirtävän samanlaiset olosuhteet kuin maankin päällä?

”Näin on näreet, tosin itseäni tyydyttävän tasoisen tuloksen aikaansaamiseksi tarvitsisin tarpeeksi aikaa. Jotta saisin tämän aikaan, kysyin ohjaaja Shinoharalta yksitellen kaikki minua vaivanneet kysymykset. Näin sitten lähdin omalla tyylilläni toteuttamaan ohjaajan toiveita ja haluja.”

 

6. Monien käänteiden ja ongelmien jälkeen saitte aikaan tuntemamme NagiAsun fantasiamaailman, mutta se, innostuisivatko katsojat luomuksestanne, taisi luoda melkoisen jännityksen NagiAsun 1. jakson airatessa.

”Melkoisestihan se jänskätti. Käsikirjoitusvaiheessa ehdotin melkoisen määrän ideoita. Koin vastuuta projektista päätettyäni ’tämä taidetyyli on hyvä, mennäänpä tällä.’, mutta todellisuudessa vielä hieman jännitti. Mielestäni nuorten ihmisten pitäisi nähdä Nagi no Asukara, erityisesti haluaisin yläastelaisten katsovan sen.

Taustataiteilijana on melkoisen röyhkeää sanoa näin, mutta haluan teoksissani nostaa katsojan ihon kananlihalle, keskellä tätä tunneherkkää aikaa, jota elämme. Kahdeksannella luokalla katselin Wings of Honneamisen, joka oli melkoinen kokemus, jota ilman tuskin olisin nyt tässä. Sain siis elokuvasta paljon vaikutteita. Honneamise istutti inspiraation siemenen moniin paikkoihin. Minäkin olen yksi niistä siemenistä. Kun tein NagiAsua, halusin, että siitäkin lähtisi samanlainen fiilis. Halusin tehdä teoksen, joka ei vanhenisi pitkiin aikoihin. NagiAsussa haastan itseni tekemään parhaani aina viimeiseen jaksoon asti.”


7. Maailmanrakennuksesta puhuttaessa kahden courin aikana nähdään varmasti muutoksia, mutta eikös olekin harvinaista, että maisemat muuttuvat yhtäkkiä kahden courin aikana.

”No, tottahan tuo. Erityisesti ‘salt flake snown’ (NagiAsun meressä satava lumi) eli jakson 14 lumisateen jälkeen ensimmäiseltä puoliskolta tututkin maisemat muuttuvat suuresti, mutta näin saadaankin revittyä fantasia-asetelmasta kaikki hyöty irti.

On hyvä muistaa, että käsikirjoitus on erinomainen. Epäonnistumisen pelko oikeanlaisten kuvien luomisesta tähän uskomattoman hyvään käsikirjoitukseen toi kyllä aika paljon paineita. Mitä tekisinkään, jos oma työni päätyisi heikentämään käsikirjoituksen vaikutusta. Jouduin jatkuvasti taistelemaan tämän tunteen kanssa.”


8. Muutes, oliko nuoruudessasi fantasiatarinoita, satuja tai kuvakirjoja joista pidit?

”Olin ”todellisuusorientoitunut” viihdemieltymyksessäni. Voisi sanoa, että onii-chanin kanssa katsomillamme animeilla saattoi olla merkitystä, esim. Ginga Tetsudou 999:llä sekä Uchuu Senkan Yamatolla. Piirretyissä tapahtuu paljon mahdottomia asioita ja oikean maailman fysiikan lakeja rikkovia juttuja. Siksi onkin mietittävä, missä menee realistisuuden ja mahdottomuuden raja. Sellainen selkeys on mielestäni teokselle tärkeää. Nykyisin on paljon enemmän piirrettyjä, joissa pitää pohtia jokaisen napin piirtämisenkin merkitystä kokonaisuuden kannalta, mutta on myös paljon sarjoja, jotka eivät tee sitä. Tosin ainakin P.A. Worksin teoksissa on yksityiskohtia selittävää animaatiota, mutta halusin toisaalta myös etääntyä tästä ajatuksesta. Nagi no Asukarassa pyrittiin selkeään hyvälaatuiseen tavoitteeseen, josta puhuttiin suunnittelukokouksissa. Ginga Tetsudou 999:n junan ikkunan auetessa ei tule tunnetta, että ilma katoaisi osastosta, mutta kukaan ei valita asiasta. Siksi myös Nagi no Asukarassa oli pakko pyrkiä saamaan hahmot vaikuttamaan luonnollisilta merenalaisessa maailmassa.”

9. Nii justiinsa. No niin, vielä yksi kysymys, tässä teoksessa jouduitte piirtämään melkoisen määrän merimaisemia, mutta kummasta oikein itse pidätte – vuorista vai merestä?

”Jos totta puhutaan, niin vuorista (reps). Kotipaikkakuntani oli meren lähellä, joten en kyllä sitäkään vihaa, mutta vuoristoon on kivempi lähteä reissuun. Tosin NagiAsun lähdeaineistoa kerätessämme tykästyin erittäin paljon kalastajakylään. Ennen vanhaan, kun oli vielä pelit ja vehkeet, mutta sitten kalastajakylistä lähtivät nuoret pois, minkä vuoksi kalasaalis väheni ja sataman kylmävarastot jäivät lojumaan hyljättyinä. Varsinainen auringonlaskun maailma. Sellaisen kalastajakylän maisema vaikutti suuresti NagiAsukaran maailmaan.”

10. Tällä hetkellä NagiAsun tuotanto on vielä kesken ja asian sanominen voi olla vielä hankalaa, mutta miten te, Higashiji-pyon, kuvaisitte NagiAsu-sarjan lopputulosta?

"Uusi lähtöpiste - sen ainakin voin sanoa varmuudella. Hanasaku Irohan taustat olivat taustatyömieskykyjeni kulminaatio. Nagi no Asukaran summa tuntui lopulta olevan uudelleenaloitus – tuntui kuin seisoisin taas lähtöviivalla. Siksipä, edessä on kenties vielä vaikeuksia ja huolia. Hanasaku Iroha on menneisyydessä ja sen vuoksi ajattelen NagiAsua sen suurimpana kilpailijana. Minä, kamppailemassa NagiAsun kanssa, todistaa tämän ennen kaikkea."


Kiitokset kanjineuvoston ja kielimafian jäsenille Tounikselle, Nailolle ja Haiderille avusta kääntämisessä ja kirjoitusvirheiden korjaamisessa.