Referenssit Sengoku Choujuu Gigassa ja historia sarjan takana

Sengoku Choujuu Giga

Talvella 2016 alkanut lyhyt-anime Sengoku Choujuu Giga on historia-sarjojen aatelia. Sengoku-kauden (~1467-1616) kenraaleista kertovia animu-sarjoja on pilvin pimein, mutta harva menee näin obskyyriksi huumorinsa kanssa. Halusin koota kohtuullisen kattavan listan kaikista löytämistäni viittauksista ja vitseistä, jotta historiasta kiinnostunut suomalaiskatsojakin voisi nauttia tästä sekä muista Sengoku-kaudesta kertovista teoksista. Suosittelen kaikkia katsomaan myös muita Sengoku-kaudesta kertovia anime-sarjoja kuten: Hyougemonon, Nobunaga Concerton, Nobunaga no Shinobin ja Oda Nobuna no Yaboun.

    Ensimmäiseksi pitää ymmärtää sarjan premissinä toimiva vitsi eli viittaus nimessä olevaan choujuu gigaan. Choujuu gigoilla tarkoitetaan yksinkertaisesti kääröjä, joihin on piirretty eläinteemaisia kaskuja tai tarinoita. Näissä tarinoissa, kuten Sengoku Choujuu Gigassakin, eläimet olivat usein todellisuuteen perustuvia henkilöitä. Double-J -animessa vitsaillaankin sillä, miten nämä muinaiset choujuu gigat ovat alkuperäinen mangan muoto. Sengoku Choujuu Giga nimi siis tarkoittaa eläinkääröjä, jotka kertovat Sengoku-kaudesta. Tästä syystä kaikki animen hahmot ovat eläimiä ja hahmot näytetään choujuu giga -tyylisen käärön päällä.

Olen anime- ja historianörtti

(Kirjoittajan huomautus: translitteroinnit, sukunimi/etunimi -järjestys ja henkilöistä puhuttaessa sukunimen tai etunimen käyttäminen ovat kaikki mielivaltaisen epäyhtenäisiä ja epäjohdonmukaisia. Väitän tehneeni tämän valinnan, jotta pitkä teksti olisi edes hieman helppolukuisempaa. Tarkoitukseni ei ole tehdä tästä Kandidaatin tutkielmaani vaan kannustaa ihmisiä katsomaan tämäkin sarja. Lähteitä saa kysellä ja voin niitä tarvittaessa etsiä. Tätä 20-sivuista blogausta tuskin kukaan jaksaa lukea yhdeltä istumalta, eikä sitä sellaiseksi ole tarkoitettu, vaan suosittelen lukemaan jaksokohtaiset referenssit sarjan katsomistahtiin. ) 

Asiaan. Jotta sarjan referenssit voisi todella ymmärtää, niin pari perus juttua pitää tietää Japanin historiasta. Pyrin selittämään historiallisen taustan myös jaksoja käsittelevissä kohdissa, mutta kokonaiskuvan ymmärtääkseen on hyvä tuntea hahmot pintapuolisesti jo ennen sarjaan tutustumista. Nämä lyhyet henkilökuvaukset ovat asioita, jotka kuka tahansa japanilainen lukiolainen tietää. Olen valinnut muutamia legendaarisia tempauksia ja kertomuksia esimerkki tarinoiksi näistä historiallisista hahmoista. Jos kuitenkin koet tuntevasi Tokugawa Ieyasun, Oda Nobunagan ja Toyotomi Hideyoshin tarpeeksi hyvin tai lässytys historiasta ei kiinnosta, niin voit siirtyä blogauksessa suoraan kohtaan Jakso 1. Kaikki henkilökuvaukset joudutaan joka tapauksessa yksinkertaistamaan ja ne voi kattavammin lukea vaikkapa wikipediasta, jos niin haluaa.

Oda Nobunaga

Oda Nobunaga - Sarja: Oda Nobuna no Yabou

Nobunagasta on olemassa kymmeniä anime-sarjoja ja mies on eräs Japanin historian tunnetuimmista henkilöistä, ellei jopa tunnetuin. Hän yleni muutamassa vuosikymmenessä pienen Owari-provinssin daimiosta (daimio = verrattavissa länsimaissa lääninherraan) lähes koko Japanin 1570-luvulla yhdistäneeksi kiistattomaksi sotilaslordiksi, muttei shoguniksi kuitenkaan. Nobunaga muistetaan historiassa omalaatuisesta tyylistään ja häntä pidettiin lapsuudestaan asti outona ja hupsuna haihattelijana, minkä vuoksi häntä pilkaten kutsuttiinkin Owarin narriksi (尾張の大うつけ).

     Nobunagan nousu valtaan ei ollut helppoa edes Owarissa. Hänen epäsovinnaiset ideansa, outo pukeutumistyylinsä, huonot tapansa ja aikaansa edellä olevat hallintokäytännöt aiheuttivat pienen Owarinkin vasallien keskuudessa tyytymättömyyttä. Valtansa turvaamiseksi hän joutui lopulta tapatuttamaan kapinaan nousseita veljiään sekä lukuisia vasalleita. Hän kuitenkin myös armahti päteviä kapinakenraaleita, jos näki näistä olevan hyötyä myöhemmin. Nobunaga oli älykäs reaalipoliitikko eikä halunnut heittää hukkaan lahjakkuuksia.

Mikä teki Nobunagasta erityisen? 

Nobunagan menestys ei ollut ainoastaan tämän omaa ansiota. Hänellä oli onnea esimerkiksi liittolaissuhteiden ja vasallien suhteen. Monet hänen vasalleistaan tunnetaan urotöistä taistelukentillä ja Nobunagan kanssa laatimista taistelustrategioistaan. Nobunagan valta-asemaa Japanissa edistivät kehittynyt hallintokoneisto, markkinoiden keskittäminen ja taistelustrategiset uudistukset. Nobunaga varusti armeijansa eurooppalaisilla tuliaseilla ollen eräs ensimmäisistä kolmen kiväärilinjan taktiikan käyttöönottajista, mikä Nagashinon taistelussa tuhosi Takeda-klaanin legendaarisen ratsuväen. Kiväärimuodostelma oli aikakaudelleen yllättävä, mutta niin oli epäpätevän Takeda Katsuyorin ääliömäinen päätös tehdä ratsuväki rynnäkkö (vastoin eräiden aikansa pätevimpien kenraaleiden neuvoja).

     Toinen Nobunagan legendaarisista tuhotöistä oli Hiei-vuoren korruptoituneiden Enryaku-ji sotilasmunkkikuntien tuhoaminen yö hyökkäyksessä vuonna 1571. Nobunagan hyökkäysjoukko teurasti pahaa aavistamattomat munkit näiden vasta herätessä yllätyshyökkäykseen. Munkkikunnat olivat pitkään jo sekaantuneet Japanin valtapolitiikkaan armeijajärjestöjensä voimin, mutta koska he nauttivat taivaallisesta suojeluksesta muut sotilaslordit eivät uskaltaneet puuttua näiden toimiin. Nobunagaa eivät uskonnolliset pelottelut, hyvät tavat tai mikään muukaan pidätellyt - hän rikkoi vuosisatoja vanhan perinteen hyökkäämällä suoraan temppelivuorelle. Hänen kovat otteensa, kuten juuri Hiei-vuoren hyökkäys, ansaitsivat hänelle pahaenteisen lisänimen Dairokuten Maou eli Kuudennen taivaan demonikuningas. Nimellä on tyhjänpäiväinen merkitys eri uskontojen mytologioissa kuten buddhalaisuudessa ja siitä voi lukea lisää ken haluaa. Nobunaga itsekin käytti itsestään tätä nimeä pilkatakseen taikauskoisia vastustajiaan, joiden mielestä hän oli rikkonut kaikkia pyhiä periaatteita.

     Nobunaga oli kaiken kaikkiaan aikaansa edellä oleva yksilö. Häntä eivät pelottaneet taikauskoiset höpinät, hän oli kiinnostunut eurooppalaisista aatteista ja tekniikoista sekä hän ajatteli puhtaan rationaalisesti valtapolitiikkaa. Hän ei ollut kiinnostunut ihmisten säädystä tai statuksesta, vaan monet hänen keskeiset alaisensa olivat samurai-luokan sisällä alhaista tai suhteellisen alhaista syntyperää. Tunnetuin näistä on Hideyoshi Toyotomi, josta myöhemmin nousi ensimmäinen koko Japanin yhdistänyt sotilaslordi. Toinen hieman alhaisempaa samurai-luokkaa edustanut Nobunagan vasalli oli Mori Yoshinari (Mori Ranmarun isä, ks. alempaa), joka toimi merkittävässä roolissa Nobunagan neuvonantajana ja yleni nopeasti arvoasteikossa. Lähes kaikki animesarjat kuvaavat Nobunagan uudistusmielisenä ja outona tyyppinä, mitä hän myös todellisuudessa oli. Nobunaga Concertossa Nobunaga on kotoisin 2010-luvun Japanista, Driftersissä hän on julma nero, Oda Nobunassa hänellä on käytössään neuvonantaja, joka tuntee tulevaisuuden ja niin edespäin.

     Nobunagan muistetaan käyttäneen myös muista aikalaisistaan enemmän tai vähemmän imartelevia lempinimiä, jotka ovat jääneet elämään läpi vuosisatojen. Sengoku Choujuu Gigassakin monet hahmot on kuvattu tiettynä eläimenä juuri sen takia, että Nobunaga oli antanut näille herroille kyseisen eläimen nimen lempinimeksi. Nämä mainitsen myöhemmin tekstissä erikseen, mutta eivätköhän tässä keskeiset asiat jo tulleet esiin. Lisää Nobunagasta nimittäin jaksokohtaisissa referensseissä!

Muut tyypit

Toyotomi Hideyoshi - sarja: Hyougemono

     Toyotomi Hideyoshi

  Nobunagan paikan Japanin johdossa korvannut Toyotomi muistetaan erityisesti tämän kyvystä käyttää tilaisuudet hyväkseen. Toyotomi onnistui vakiinnuttamaan valta-asemansa Nobunagan seuraajana ehtimällä ensimmäisenä Nobunagan tappaneen Akechi Mitsuhiden kimppuun. Nobunaga kutsui Toyotomia tämän kasvon muotojen takia ”saru” = apina -nimellä, minkä vuoksi yhä nykyäänkin hänet usein kuvataan hieman apinamaisena monissa viihdeteoksissa. Tästä esimerkki Samurai Warriors, Sengoku Choujuu Giga ja Nobunaga no Shinobi. Toyotomin muistettavimpiin tekoihin Japanin historiassa lukeutuvat esimerkiksi:

1. Hänen kerrotaan aloittaneen Nobunagan palvelemisen alhaiselta arvolta. Hänet usein kuvataan tarinoissa varhaisessa asemassaan Nobunagan sandaalinvartijana, mikä tosin aikanaan ei ollut täysin merkityksetön ammatti. Toyotomin kerrotaan kylmänä päivänä lämmittäneen Nobunagan sandaaleja rintaansa vasten palatsin kuistilla. Kun Nobunaga laittoi sandaalit jalkaansa, ne olivat mukavan lämpimät ja hän pisti Toyotomin (silloin vielä nimeltään Kinoshita Toukichirou) nimen muistiin. Monet ylhäisemmän syntyperän lordit pilkkasivat Toyotomia tämän alhaisesta ashigaru-syntyperästä ja tämän varhaisesta palvelija-asemasta.
2. Toyotomi yleni nopeasti sandaalivahdista tärkeäksi kenraaliksi. Hänen kerrotaan rakennuttaneen Okehazaman taistelun (Nobunagalle tärkeä taistelu vuonna 1560) aikana Sunomataan linnoituksen yhdessä yössä, mikä yllätti täysin linnan varuskunnan ja laski puolustajien moraalia. Toyotomi myös löysi salaisen huoltoreitin ja johti hyökkäysjoukon linnoitukseen, minkä vuoksi se sortui ja antautui. Tämän jälkeen Hideyoshi vakiinnutti asemansa tärkeänä vasallina. (Tämä tarina toistuu yhä uudestaan ja uudestaan animangassa).
3. Varmistettua valtansa Japanin huipulla hän rakennutti kultaisen teehuoneen ja tuki teemestari Sen no Rikyuun teetaiteen wabi-suuntausta vastustaakseen keisarillista hovia. Keisari ei halunnut nimittää Toyotomia shoguniksi, koska tämä oli alhaista syntyperää. Kostoksi tästä Toyotomi teki kaikkensa horjuttaakseen keisarin ja hovin valta-asemaa. Toyotomista tuli ikääntyessään entistä vainoharhaisempi ja tämä päätti lopulta mestauttaa teemestarin, koska uumoili tämän yrittävän kapinaa.

Tokugawa Ieyasu

Komea kuvaus Ieyasusta on peräisin Basilisk-

Tokugawa Ieyasu on vaikutusvallaltaan Japanin historian merkittävimpiä hahmoja. Sengoku Choujuu Gigassa hänet esitetään tanukina, koska Nobunagan kerrotaan kutsuneen Ieyasua tanukiksi. Japanilaisessa kulttuurissa tanuki yhdistetään viekkauteen, epäluotettavuuteen ja kieroon älykkyyteen. 

     Ieyasu oli nuorena Oda-klaanin panttivankina - hänellä oli sitä kautta side Nobunagaan jo ennen kuin hän nousi Tokugawa-klaanin johtoon. Panttivangilla tämän ajan kontekstissa tarkoitetaan  pakotettua kunniavierasasemaa eikä vankityrmää tai muuten huonoa kohtelua. Edes Nobunaga ei olisi tehnyt tällaista etikettivirhettä. Nobunaga Concertossa nuori Tokugawa näkyykin Odan pihalla pulloposkineen.

     Toyotomin kuoltua Ieyasu Tokugawa kukisti vuonna 1600 Sekigaharan kentällä valtakamppailussa Mitsunari Ishidan ja yhdisti Japanin lopullisesti. Hän perusti 250 vuotta kestäneen Tokugawa-shogunaatin, mikä jäi Japanin viimeiseksi samurai-luokan valtakaudeksi. Tokugawasta on paljon enemmän merkittävää kertomista, mutta yleisesti ottaen tärkeimmät häntä koskevat kertomukset sijoittuvat Nobunagan kuoleman jälkeiseen Japaniin, eivätkä siksi koske tätä sarjaa. Lisätietoa Tokugawasta on luvassa referenssilistauksessa.

Loput tyypit voikin esitellä sitten kun he sarjassa tulevat esiin. Useampaa sotaherraa on turha läpikäydä tässä, koska pelkästään sankarillisen kuuluisia 1500-luvun sotilaspäälliköitä on olemassa noin 400.

Jakso 1: Oda Nobunaga ja kivääri

Jakson tapahtumat: Oda Nobunaga keskustelee alamaistensa kanssa viimeaikaisista tapahtumista. Hideyoshi Toyotomi ja Ieyasu Tokugawa kauhistelevat muistaessaan, miten Nobunaga teki Azai ja Asakura klaanien päämiehien päistä kullattuja sake-kuppeja. Nobunaga haluaa testata uutta kivääriään, jonka hän sai lahjaksi eurooppalaisilta ystäviltään.

Vitsit ja historiallinen tausta: 
Nobunagan kultaiset pääkalloastiat: Sengoku-sotalordi Azai Nagamasa muistetaan nykyään lähinnä Oda Nobunagan kautta. Nagamasa meni naimisiin Nobunagan siskon Oichin kanssa, mikä merkitsi myös Oda- ja Azai-klaanien välistä liittoa. Azai oli myös Nobunagan vihollisten Asakura-klaanin liittolainen, mikä asetti Azai-klaanin hankalaan asemaan.
     Oda-armeijan hyökättyä Asakuran alueille  nuori daimio Azai Nagamasa joutui pettämään lankonsa ja kunnioittamaan perinteistä liittoaan Asakuran kanssa. Nobunaga tunnetaan kovista otteistaan ja tällaista petturuutta ei voitu suvaita. Kun Nobunaga lopulta onnistui kukistamaan sekä Azain että Asakuran hän valmisti klaanien johtomiesten päistä sake-kuppeja.

     Usein näkee virheellisesti esitettävän, että kyseessä olisi ikäänkuin merirosvojen käyttämä kallokuppi, mutta asia ei ollut näin Japanissa. Perinteisesti kallosta leikattiin vain yläosa, jotta siitä saatiin valmistettua hieman kaareva ja littana sakazuki-kuppi. Nämä kupit sitten saatettiin kullata, kuten Nobunaga teki. Kuten jaksossa todetaan, kaikki eivät olleet yhtä innostuneita Nobunagan esteettisistä valinnoista, vaan monet tämän vasalleistakin pitivät tekoa mauttomana.

Gnecchi-Soldo Organtino: Taustalla oleva Kappa on italialainen jesuiitta ja lähetyssaarnaaja Gnecchi-Soldo Organtino. Luulen kappamaisen kuvausvalinnan johtuvan siitä, että munkeilla oli tuohon aikaan pää ajeltu keskeltä ylhäältä kaljuksi, mikä japanilaisten mielestä saattoi muistuttaa kappojen päässä olevaa lehteä. Organtinon asu taas perustuu eurooppalaisiin ajan vaatteisiin, mutta asuste muistuttaa enemmän espanjalaista tai portugalilaista aatelista kuin italialaishenkistä kirkonmiestä. Organtinosta tiedetään varmuudella lopulta varsin vähän ja on toki mahdollista, että hän oli myös yhteistyössä muiden Nobunagan tapaamien lähetyssaarnaajien kanssa (esim. portugalilaisten Xavierin ja Louis Froisin).

     Nobunagan seuraan hakeutui lukuisia kristittyjä lähetyssaarnaajia ja tämä tarjosi näille apuaan, mihin erityisesti buddhalaiset munkit eivät suhtautuneet kovin suopeasti. Onkin epäilty, että Nobunaga auttoi kristittyjä nimenomaan suututtaakseen korruptoituneet ja mukavuudenhaluiset temppelit kutsumalla nämä ”barbaari-demonit” luokseen. Toinen suuri syy tuttavuuteen oli Nobunagan halu tutustua länsimaalaiseen kulttuuriin ja erityisesti sen mukana tulevaan aseteknologiaan.

Kiväärit: Jakso keskittyy Nobunagan haltuun saaman portugalilaisen kiväärin ympärille. Tässä ei taida olla sen suurempaa referenssiä kuin yhteistyö lännen kanssa ja miehen tunnettu kiinnostus sotataidon kehittämiseen.

Jakso 2: Shizugataken taistelun Seitsemän keihästä

Jakson tapahtumat: Toyotomi Hideyoshin luottomiehet ”Seitsemän keihästä” palaavat taistelusta kotiin - tai ainakin neljä heistä palaa. Miehet päättävät ottaa leikkimielisen kilpailun keihäänheitossa.

Historiallinen tausta: Nobunagan kuoleman jälkeen Toyotomi Hideyoshi tappoi Nobunagan surmanneen Mitsuhide Akechin ja kohosi keskeisimpään asemaan Oda-klaanin sisällä. Toyotomi kuitenkin pian päätti, ettei Nobunagan pojan neuvonantajan rooli enää riittänyt, vaan hän päätti ottaa vallan suoraan itselleen. Tämän saavuttaakseen hän joutui kukistamaan muut Nobunagan entiset kenraalit ja valtaa himoitsevat daimiot.

Neljä seitsemästä keihäästä, Toyotomi ja Ishida

     Jaksossa mainittu Shizugataken taistelu itsessään on vain yksi esimerki taistelusta, jossa Toyotomi käänsi edukseen Shibata Katsuien ja muiden kilpailevien kenraalien hölmöt päätökset. Nobunagan poikaa Oda Nobutakaa tukevat joukot joutuivat taistelussa täysin Toyotomin miesten yllättämiksi, mikä johti Shibatan komentaman armeijan perääntymiseen lopulta aina kotilinnakkeeseen asti. Shizugataken nöyryytyksen ja täydellisen tappion seurauksena Shibata teki seppukun, koska Toyotomin lopullinen voitto oli nyt vain ajan kysymys.

     
     Jakson keskiössä oleva Seitsemäksi keihääksi nimitetty joukko koostui Toyotomin vasalleista, jotka toimivat hänen henkivartijoinaan Shizugataken taistelussa. Seitsemästä keihäästä ainoastaan Kato Kiyomasa ja Fukushima Masanori ovat historiallisesti lopulta kovinkaan merkittäviä ja loput muistetaan lähinnä "yhtenä seitsemästä keihäästä". Seitsemästä keihäästä erityisesti Kato Kiyomasa nousi myöhemmin Tokugawa-shogunaatissa merkittäväksi daimioksi, mutta koki ennenaikaisen kuoleman sairastuttuaan kesken laivamatkan.

Vitsit: Koko jakson kiertävänä vitsinä taitaa ollakin, että ylipäätään vain neljä seitsemästä keihäästä saapuu paikalle Toyotomin kutsusta, mikä ei lopulta tunnu edes kiinnostavan Toyotomia. Toisin sanoen vitsinä on, että vaikka legenda Seitsemästä keihäästä on tunnettu Japanissa, niin harva muistaa nimeltä muita kuin Kato Kiyomasan. Jaksossa Toyotomi ja häntä palvellut kenraali Ishida Mitsunari molemmat joutuvat myöntämään, etteivät edes he muista Seitsemän keihään jäsenten nimiä ulkoa.

     Toinen seitsemästä keihäästä, Kato Yoshiaki, jota ei muisteta juuri mistään erityisestä, huutaa jaksossa: ”minä olen oikea Kato!”. Tässä on taas kerran vitsinä, että Kato Kiyomasa on ainoa, joka muistetaan Seitsemästä keihäästä ja koska Kato Yoshiakilla on sama sukunimi hänet jatkuvasti sekoitetaan Kato Kiyomasaan.

     Jaksossa myös näytetään Kato Kiyomasa kiukuttelemassa Ishida Mitsunarille. Kiyomasa myös oikeasti vihasi Ishidaa. Viha-suhde tosin alkoi vasta kauan sarjan jakson tapahtumien jälkeen Toyotomin Korea-kampanjan aikaan, kun Ishida jätti raportoimatta Toyotomille Kato Kiyomasan onnistumisista sotatantereilla. Tästä syystä Kiyomasa ei saanut palkintoa urotöistään. Myöhemmin Kato Kiyomasa liittoutui Sekigaharan taistelussa Tokugawan kanssa Ishidaa vastaan, vaikka uskollisuussuhteiden vuoksi hänen olisi pitänyt mennä Ishidan puolelle.

Jakso 3 Date Masamunen ristiretki

Jakson tapahtumat: Date Masamune ja Katakura Kojuuro matkaavat tapaamaan Toyotomia pyytääkseen anteeksi. Masamune kantaa kullattua ristiä mukanaan. Ristin on tarkoitus osoittaa miehen valmiutta astua taivaaseen ja osoittaa viattomuutensa herransa edessä. Samalla teko osoitti Masamunen katumusta Toyotomin kutsun vastaanottamisen viivästymisestä.

Historiallinen tausta 

Eräs eniten populaarikulttuurissa esitetyistä Sengoku-kenraaleista ja daimioista on Date Masamune, ”Oshun Yksisilmäinen Lohikäärme”. Kuten kiinalainskenraali Xihaou Dun myös Masamune tunnetaan parhaiten juuri silmälapustaan ja hänet on sen kautta popularisoitu usein ”cooliksi” rämäpää-kenraaliksi. Lienee itsestään selvää, että juuri lempinimensä ”Yksisilmäinen Lohikäärme” takia Masamune on myös tässä piirretyssä kuvattu lohikäärmeenä. Legendan mukaan Date Masamune irrotti itse oman silmänsä, kun toinen lordi huomautti tälle silmän olevan kehon heikko kohta taistelussa. (MäNote: Tällaiset tarinat eivät pidä koskaan paikkaansa)

     Masamune tunnettiin myöhemmän elämänsä aikana merkittävänä länsimaalaistumisen kannattajana, taiteiden tukijana ja kristinuskon mesenaattina, mutta Tokugawan sulkeutumispolitiikan myötä tämä kaikki loppui. Masamunen aikuiselämä on ollut omiaan luomaan kuvaa sivistyneestä kulttuuri-ihmisestä. Daten hallintoalue nykyisen Toohokun alueella oli kuitenkin kaukana merkittävistä kulttuurikeskuksista ja on uskottavampaa, että vasta arvoasemassa kohottuaan Masamune alkoi kouluttaa itseään estetiikan ja kulttuurin ymmärtämisessä - hyvä yleissivistys oli tärkeää aikansa daimiolle .

     Jaksossa esiintyy myös Katakura Kojuuro, joka parhaiten tunnetaan Date Masamunen oikeana kätenä. Katakura on poikkeuksellisen tunnettu historiallinen hahmo ottaen huomioon, ettei mies itse noussut varsinaisesti tavallista linnalordia korkeampaan asemaan. Erityisesti populaarikulttuurissa hänet kuitenkin visualisoidaan Masamunen älykkäänä ja kuolemaan asti uskollisena neuvonantajana. Sengoku Basara ja Samurai Warriors lienevät huomattavimmat esimerkit tällaisessa kuvauksessa. Sengoku Choujuu Giga-jaksossa Katakura kuitenkin pilailee Daten kustannuksella ja laittaa tämän tekemään kaiken työn itse.

Vitsit

Valkoiset kaavut: Jaksossa Toyotomi on kutsunut Masamunen taas kerran selittelemään toilailujaan kanpakulle. Masamune mainitse miten edellisellä kerralla he onnistuivat tyynnyttämään raivostuneen Toyotomin, kun Masamune puki valkoisen seremoniakaavun ylleen. Tässä viitataan historialliseen tapahtumaan, jossa Date Masamune ei ollut osallistunut ajoissa Odawaran-linnoituksen piiritykseen, mikä oli eräs Toyotomin merkittävimmistä yksittäisistä kampanjoista. Tämänkaltainen käytös ei ollut sopivaa vasallille ja Toyotomi oli raivoissaan tapahtuneesta. Date varmana siitä, että joutuisi suorittamaan rituaali-itsemurhan, saapui Toyotomin eteen valkoisiin rituaalivaatteisiin pukeutuneena valmiina toteuttamaan seppukun. Tarinan mukaan Toyotomi huvittui Daten asenteesta niin paljon että antoi asian lopulta olla. Kukaties saattoihan tästä maajussista olla hyötyä myöhemminkin.

Kultainen risti: Jaksossa on itsessään on kuitenkin kyse kenties vielä tunnetummasta Daten tempauksesta. Toyotomi oli aina epäillyt Masamunea epäluotettavaksi, mikä vahvistui Oshun alueella syttyneiden kapinoiden myötä. Toyotomi kutsui Masamunen kuulusteltaviksi Osakaan, koska epäili tätä kapinoinnista. Masamune hidasteli kutsuun vastaamisessa, mutta lopulta päätti lähteä matkaan ottaen mukaansa kultavärillä maalatun ristin. Hyougemonon jaksossa tapaus kuvattiin huumoria säästelemättä.

     Jaksossa siis vitsinä on ristin kantaminen kotikaupungista aina Osakaan asti. Masamunen miesten kerrotaan kantaneen Oshusta Osakaan asti kultaisen ristin pukeutuneena taas valkoisiin vaatteisiin katumusta osoittaakseen. On hieman epäselvää, mutta ristin piti ilmeisesti esittää tikkaita, jonka Date oli valmis kiipeämään taivaaseen sovittaakseen kuolemallaan käskynhaltijan epäilyt perättömiksi. Masamune siis kiisti kapinahenkisyyden ja tempauksen oli varmasti tarkoitus tehdä hankalaksi kuolemantuomion langettaminen, koska tämä osoitti niin suurta katumusta myöhästymisestään ja tilanteesta itsestään. Perinteisesti historiassa ollaan kuvattu, että kaupungin väki ihaili Daten asennetta ja outoa käytöstä, mutta Sengoku Choujuu Gigassa kadulla seisova tavallinen kansa vain nauraa Masamunen toilailulle. Oli miten oli, Date selvisi taas kerran ilman rangaistusta. Oli kyse sitten Hideyoshin huvituksesta Daten suurieleisyyttä kohtaan tai ei.

Jakso 4 - Ranmaru ja Nobunaga

Jakson tapahtumat: Toyotomi ja Tokugawa menevät raportoimaan Nobunagalle epäonnistumisestaan Enryaku-temppelikunnan kukistamisessa. Koputtamatta huoneeseen astuessaan he näkevät Oda Nobunagan pussailemassa poikapalvelijaansa Mori Ranmarua.

Hiei-vuori 2015

Historiallinen tausta: Jaksossa Tokugawa ja Toyotomi joutuvat viemään huonoja uutisia Nobunagalle siitä, miten he eivät ole saaneet ratkaistua Enryaku-ji -ongelmaa. Mainitsinkin Enryaku-ji munkit jo Nobunagan esittelyssä. Heidän temppelikuntansa sijaitsivat Kioton nurkalla olevalla Hiei-vuorella, jossa Nobunaga kuuluisassa verilöylyssä tuhosi koko sotilasmunkkijärjestön yhdessä yössä. Sotilasmunkit olivat ärsyttäneet Nobunagaa koko tämän valtakauden. Ikkou Ikki niminen suurjaosto perusti Nobunagan nuoruudessa Owarin rajamaastoon linnoituksia ja sotilasmunkit puuttuivat jatkuvasti politiikkaan, sotaan ja valtatievalvontaan.

    
 Hiei-vuorella valtavassa temppelikeskuksessa sotilasvoimiaan kasvattaneet eri munkkijärjestöt joutuivat 1560-luvulla niin Tokugawan ja Odan kuin muidenkin vaikutusvaltaisten daimioiden silmätikuiksi. Niiden poliittinen ja sotilaallinen valta oli kasvanut liian suureksi, jotta ne voisi jättää huomiotta. Jopa Ashikaga shogunaatin viimeinen ja heikko shogun Ashikaga Yoshiaki joutui toisinaan antamaan järjestön toiminnalle periksi, vaikka Kioton kaduilla tapahtuneet uskonnolliset selkkaukset häntä ärsyttivätkin. Edes shogun ei voinut suoraan käydä näiden pyhien järjestöjen kimppuun. Ikkou Ikkin valta perustui paitsi suureen sotilasvoimaansa niin myös järjestön tukikohtien strategiseen sijaintiin. Järjestöt hallitsivat Länsi-Japanin merkittäviä kauppareittejä ja valvoivat maanteitä.

     Poliittista ja sotilaallista valtaa kahmineet munkit olivat liittolaisia aiemmin mainittujen Azain ja Asakuran kanssa. Syyskuun lopulla 1571 Nobunaga sai tarpeekseen munkkien toiminnasta ja hyökkäsi 30 000 miehen voimalla Hiei-vuoren kimppuun polttaen ja tuhoten temppelit. Vaikka Hiei-vuorella on yhä tänä päivänäkin temppeleitä ja munkkitoimintaa, niin sotilasmunkit eivät enää koskaan saaneet järjestöään uudelleenperustettua sinne.

Oliko Mori Ranmarulla ja Oda Nobunagalla suhde?

 Jaksossa vitsaillaan siitä, miten Toyotomi ja Tokugawa yllättävät Ranmarun ja Nobunagan suutelemassa. Mori Ranmaru oli Nobunagan luotetun vasallin Mori Yoshinarin poika. Ranmaru ihaili kiihkeästi Nobunagaa ja hänen kerrotaan alati seuranneen Nobunagaa tämän matkoilla. Ranmaru oli varsin nuori koko Nobunagan eliniän ja Nobunagan menehtyessä Honnou-jissa Ranmaru seurasi isäntäänsä hautaan vasta 17-vuoden iässä.

     On varsin todennäköistä, että Ranmarun ja Nobunagan suhde oli laatuaan muutakin kuin platoninen. Shudo-käytäntö ei ollut lainkaan harvinainen Japanissa tuona aikana. Wakashudo tarkoittaa suhdetta, jossa vanhempi samurai mies otti nuoresta oppilaasta itselleen rakastajan. Tämä ei ollut lainkaan harvinaista Sengoku-ajan Japanissa ja monet Nobunagan aikalaisista tuntuivat epäilleen Ranmarun ja Nobunagan suhdetta. Populaarikulttuurissa tarina on kulkenut legendana vuosisatojen ajan.

     Tokugawa-kaudella (1603-1869) miesten välisten suhteiden yleisyys on todennäköisesti laskenut, koska shogunaatin asennoituminen homoseksuaalisuutta kohtaan koveni. Esimerkiksi vain miesnäyttelijöistä koostuneet Kabuki-teatterit kokivat monia lakiteknisiä rajoituksia ja muutoksia 1600-luvulla, koska niiden ympärillä pyöri alati huhuja homoseksuaalisesta käytöksestä. Kuitenkin varsinainen ahdistuneisuus saman sukupuolen suhteita kohtaan Japanissa on vasta 1800-luvun ilmiö, eikä syvällisempi veljeys ollut Japanin Sengoku-kaudella lainkaan tuntematonta.

5. jakso – Rokumonsen

Jakson tapahtumat: Tapahtumat keskittyvät tunnetun Sengoku-kenraalin Sanada Yukimuran ja tämän isän daimio Sanada Masayukin elämään Sekigaharan tappion jälkeen.

 Historiallinen tausta ja vitsit: Sanada-klaani oli jakautunut Sekigaharan taistelussa molempiin osapuoliin ja epäillään, että se oli tietoinen valinta, jolla varmistettiin Sanada-suvun asema taistelun jälkeenkin. Jaksossa eräs vitseistä viittaakin siihen, että taistelun häviön jälkeen Yukimura ja Masayuki aikovat lainata rahaa teoriassa vihollispuolella olevalta perheenjäseneltä Sanada Nobuyukilta.

        Sekigaharan taistelua on perinteisesti pidetty Japanin historian yksittäisenä tärkeimpänä taisteluna. Vuonna 1600 käyty taistelu Ishida Mitsunarin läntisten joukkojen ja Tokugawa Ieyasu itäisen koalition välillä muovasi Japanin historiaa vuosisadoiksi. Vaihderikkaan taistelun lopputuloksena Ishidan joukot hävisivät ja joutuivat perääntymään. Tokugawa-shogunaatin lopullinen voitto oli Sekigaharan taistelun jälkeen vain ajan kysymys.

     Jakson hallitseva vitsi pyörii jakson nimen rokumonsen ympärillä. Rokumonsen tunnetaan nykypäivänä ennen kaikkea Sanada-klaanin ikonisena tunnuksena. Symboli koostuu nimensä mukaisesti kuudesta kappaleesta historiallisen mon-valuutan kolikoita. Masayukilla ei ole varaa maksaa dango-ostoksiaan, joten hän haluaa ottaa Yukimuran kypärässä roikkuvat 6 monia. Kuten jaksossa mainitaan, niin klaanisymboli 6 monia merkitsi maksua Sanzu-joen yli, mikä samurain piti maksaa, jotta kuoleman veneen lautturi vei hänet seuraavaan maailmaan. Sanada-klaanin sotilaat osoittivat aina olevansa valmiita kuolemaan kantamalla näitä kuutta monia mukanaan.

6. jakso – Ieyasun fundoshi

Jakson tapahtuma: Tokugawa Ieyasu pelästyi Shingen Takedan hyökkäyksestä niin pahasti, että hän likasi fundoshinsa. Tuuli nappaa alusasun lentoon ja Tokugawa jahtaa sitä läpi käärökuvien.

Tausta: Jaksossa puhutaan Ieyasu Tokugawan kuuluisasta ja lähes katastrofaalisesta häviöstä 1573 Mikatagaharan taistelussa. 1500-luvun jälkipuoliskolla Takeda Shingenin johtaman Takeda-klaanin ratsuväestä oli tullut valtava pelote koko Japanissa. Tokugawan joukot kohtasivat merkittävän miesylivoiman ja kärsivät raskaita tappioita, mutta onnistuivat ajoissa vetäytymään taistelusta. Onnistuneen perääntymisen ansiosta Tokugawa onnistui välttämään täydellisen katastrofin. Tokugawa-armeijan neuvokkaat kenraalit onnistuivat hidastamaan Takedan etenemistä, pitkittynyt sotaretki pakotti Takedan lopulta vetäytymään.

Vitsit ja referenssit: Valtaannousunsa jälkeen Ieyasu tietysti häpesi Mikatagaharan kaltaisia muistoja. Tokugawa armeijan suurin saavutus taistelussa oli turvallisen perääntymisen suorittaminen. Jaksossa mainitaan, miten Tokugawa pelästyi niin pahasti, että likasi alusvaatteensa. Juostessaan tuulen tempaaman fundoshin perässä taustakuvissa vilahtelee kaikenlaisia vitsejä. Esimerkkinä näistä vitseistä ovat taisteluviirit, joissa luki Puhtaanmaan Buddhalaisuus-sektin tunnuslauseita kuten 厭離穢土, joka tarkoittaa ”tässä likaisessa maailmassa elämisen kauheutta” ja 欣求浄土 eli: ”Puhtaan maailman etsimistä”. Kyseessä on siis housuun kakkaamis -vitsin yhdistäminen muinaiseen uskonnolliseen tunnuslauseeseen. Kakkaamisvitsi on Tokugawan tapauksessa vielä monitasoisempi, sillä Ieyasu Tokugawan kerrotaan myös oikeasti suosineen keltaisenruskeita fundosheja, koska niistä lika ei erottunut yhtä selkeästi kuin puhtaan valkoisista.

     Viimeinen vitsi jaksossa on ”Sodan Jumala” lempinimen saaneen daimio Uesugi Kenshinin tapaaminen. Uesugi on historiassa nähty Takeda Shingenin klassisena rivalina ja myös Kenshin oli kokenut monia kovia tappioita Takedaa vastaan. Hän oli joutunut perääntymään Takedaa vastaan esimerkiksi 1561 neljännen Kawanakajiman taistelun jälkeen, jolloin Takedan armeija oli onnistua saartamaan ja tuhoamaan koko Uesugin joukot. Uesugi ymmärsi Tokugawan tunteet ja siksi koki empatiaa Tokugawaa kohtaan. Myös muunlaisia vitsejä saattoi vierähtää taustalla, mutta ne menivät yli ymmärrykseni.

7. jakso – Sandaalit

Jakson tapahtumat: Toyotomi ja Shibata Katsuie juttelevat verannalla ajasta, jolloin Toyotomi toimi Nobunagan zouritorina eli sandaalivastaavana. Toyotomin yllyttämänä epäonninen Katsuie kastelee Nobunagan sandaalit hiellään, minkä jälkeen hän tarjoaa Nobunagalle parempia sandaaleita.

Vitsit ja historiallinen tausta: Jakson vitsin premissinä on legendaarinen tarina Hideyoshi Toyotomista, kun hän oli vielä nimeltään Kinoshita Toukichirou ja toimi Nobunagan sandaalivastaavana. Tarinan mukaan eräänä kylmänä päivänä Toyotomi lämmitti Nobunagan sandaaleita rintaansa vasten, Nobunagan lähtiessä ulos tämä ilahtui laittaessaan lämpimät sandaalit jalkaansa.

     Nyt yli 10 vuotta myöhemmin Toyotomi käyttää Shibata Katsuiea hyväkseen ja ansaitsee ovelalla sandaalien tarjoamistempullaan jälleen Nobunagan suosion. Vitsin tarkoitus on ilmeisesti viitata sekä sandaali-keissiin että Anegawan taisteluun, jossa Toyotomi sai ensimmäistä kertaa johdettavakseen merkittävän joukko-osaston avoimessa taistelussa. Toyotomi käytti tilanteen hyväkseen ja kohosi Oda-klaanin sisällä entistä merkittävämpään asemaan.

Jakso 8 - Kuroda Nagamasan kiivas luonne

Jakson tapahtumat: Kuroda Nagamasa ja Toudo Takatora ratkaisevat riitansa Hosokawa Tadaokin välittämänä. Miehet pelaavat perinteistä kivipaperisakset-peliä, jossa sääntönä voittaja saa lyödä häviäjää päähän miekalla, ellei tämä ehdi torjua iskua kypärällään.

Historiallinen tausta  ja vitsit

Jakso 8 oli vitseiltään eräs obskyyreimmistä ja ylivoimaisesti hankalin jakso koko sarjassa, eikä sen perimmäinen vitsi tuntunut aukeavan ainakaan itselleni.

     Erään historiankirjoituksen mukaan Toyotomi-hallinnon kenraalit Kuroda Nagamasa ja Toudo Takatora olivat riidoissa keskenään. Syynä oli Kurodan osalta vero- ja maanomistuskiistat ja muutenkin Kuroda Nagamasan riidanhaluinen asenne, josta tämä tunnettiin. Toudo Takatora ja Kuroda Nagamasan isä Kuroda Kanbee olivat olleet hyviä ystäviä, mutta Kanbeen kuoltua sukujen välit kylmenivät. Tuomarina jaksossa toiminut Hosokawa Tadaoki oli Toudo Takatoran hyvä ystävä ja jaksossa vitsaillaankin sillä, miten Hosokawa kohtelee Takatoraa huomattavasti Kurodaa paremmin.

Jakson vitsi pyörii Kurodan ja Takatoran kypärien ympärillä. Kenenkään ei toivottavasti odotetakkaan tajuavan näitä vitsejä täysin, mutta here we go. 
     Lampaan muodossa olevan Kurodan kypärä on muotoiltu muistuttamaan Genpei-sodassa soditun Ichi-no-Tani-taistelun taistelukenttää. Kypärän on tarkoitus muistuttaa kallion kielekettä, jolta japanilainen historian soturisankari Minamoto no Yoshitsune hyökkäsi vihollisensa Taira-klaanin kimppuun. Tarinasta kerrotaan japanilaisessa klassikkokertomuksessa Heike monogatarissa, joka on Japanin merkittävimpiä eepoksia. Minamoto no Yoshitsunen kerrotaan saaneen idean hyökkäykseen nähtyään tällaisen kypärän muotoilun. Näitä kypäriä on tosiaan myös käytetty historiassa. Genpei-sodasta, Minamoto no Yoshitsunesta ja Ichi-no-tanin taistelusta voi pyytää lisätietoa halutessaan, mutta aiheet ovat aivan liian laajoja avattavaksi edes yleisellä tasolla. Takatoran kypärä on muotoiltu kiinalaisten Tang- tai Ming-dynastian virkamieshattujen mukaan, mutten keksi mihin sillä yritetään viitata.

     Eräs vitseistä juuri keskittyy pilkkaamaan koko Kurodan kypärän ideaa. Se on niin raskas ja epäkäytännöllinen, ettei sitä käytä kukaan täysijärkinen. Kuroda itse korostaa olevansa urhoollinen, koska hän on valmis antamaan etulyöntiaseman vastustajalleen käyttämällä tällaista kypärää.

     Jaksossa Kuroda pilkkaa Takatoraa siitä, että tämä vaihtaa lordiaan useammin kuin sukkiaan. Takatora toimi 8 eri ihmisen vasallina elämänsä aikana. Lopulta Takatora kuoli palveltuaan 9 vuotta Ieyasu Tokugawan alaisuudessa. Takatora taas pilkkaa Kurodaa tämän uskonnon vaihtelusta. Isänsä Kuroda Kanbeen tavoin hän oli kristitty, mutta ilmeisesti Nagamasa ja Kanbee molemmat kielsivät uskonsa, kun Tokugawan asenne kristinuskoa kohtaan tiukkeni. Kuolinvuoteellaan Kuroda Nagamasan kerrotaan sanoneen olevansa kristitty. 

     Todellisuudessa Takatoran ja Kurodan välit eivät olleet niin vihamieliset kuin voisi luulla. Takatoran kerrotaan yksinkertaistaen sanoneen: "huono suhde henkilöön ei tarkoita, että tämä toinen ihminen pitäisi jättää huomiotta tai että tästä pitäisi puhua pahaa." Takatoralla oli muutakin tekemistä kuin riitely.

Jakso 9 - Fuurinkazan

風林火山 eli fuurinkazan viittaa Takeda Shingenin joukkojen käyttämän taisteluviirin tunnuslause ja sillä tarkoitetaan ”liikkua nopeasti kuin tuuli, olla hiljainen kuin metsä, hyökätä tulen voimalla ja olla puolustuksessa vahva kuin vuori”. Sanoma on lainattu kiinalaiselta sotastrategian suurmieheltä Sun Tzulta, Takeda Shingen sovelsi sanoman oppeja niin sodassa kuin politiikassakin. Jakson yojijukugo kanji-vitsit on selitetty auki, joten en kiinnitä jakson vitseihin huomiota.

    Jaksossa premissinä on Takeda Shingenin valmistautuminen Kawanakajiman neljänteen taisteluun eli Hachimanbaran taisteluun 1561, jota pidetään yhtenä Japanin historian verisimmistä taisteluista. Taistelu päättyi molempien osapuolien raskaisiin tappioihin. Näitä tappiolukuja on tosin myöhemmin liioiteltu voimakkaasti.

    Kilpailevat viholliset Uesugi Kenshin ja Takeda Shingen loivat erilaisia strategioita maantieteellisesti haastavalla taistelukentällä ja taistelu onkin jäänyt historiaan legendaarisena esimerkkinä taktisesta sodankäynnistä. Jaksossa esiintyvä Yamamoto Kansuke tunnetaan parhaiten juuri tämän taistelun yhteydessä luomistaan taktiikoista. Yamamoto itse kuoli kesken menestyksekkään rynnäkön, jonka ansiosta Takedan armeija onnistui lopulta voittamaan taistelun. Uesugin joukot joutuivat perääntymään kärsien raskaita tappioita.

    Varmuudella ei tiedetä, milloin Takedan Fuurinkazan-lippu on otettu käyttöön.

Jakso 10 - Hiragumo

Jakson sisältö: Nobunaga, Toyotomi ja Tokugawa menevät varastamaan Matsunaga Hisahiden piiritetystä linnakkeesta arvokasta teekattila Hiragumoa. Jakson ei-Sengoku vitsinä toimi kolmikon pukeutuminen Lupin 3 hahmoiksi. Nobunaga eläytyy mestarivarkaan rooliin matkimalla puhetyylillään Lupinia itseään.

Historiallinen tausta: Jaksossa esiintyvä Matsunaga Hisahide oli 1560-luvulle tultaessa noussut voimakkaaksi daimioksi, jolla oli suuret ambitiot. Hän oli onnistua korvaamaan heikon Ashikaga-shogunaatin asettamalla itsensä shoguniksi, mutta Nobunagan väliintulo pisti lopullisen sinetin näille aikeille. Matsunaga osallistui häikäilemättömään valtapoliittiseen juonitteluun, eikä pelännyt astua entisten lordiensa tai muiden suurmiesten varpaille. Jakson teema keskittyykin Matsunaga Hisahiden omistaman Hiragumo-teekattilan ympärille.

Hiragumoa pidettiin jo Nobunagan aikana korvaamattoman arvokkaana kulttuuriaarteena. Nobunaga himoitsi sitä, osittain vain nöyryyttääkseen Matsunagaa, mutta toisaalta myös osoittaakseen arvovaltaansa omistamalla jälleen yhden kulttuuriaarteen enemmän. Jaksossa Matsunaga Hisahide on kuvattu hämähäkkinä juuri Hiragumon nimen vuoksi. Hiragumo (平蜘蛛) tarkoittaa tasaista hämähäkkiä. Kattilan nimi juontuu sen kahdeksankulmaisesta "hämähäkkimäisestä” muodosta.

    Sengoku-aikana kulttuuriaarteiden omistaminen oli vaurauden ja vallan merkki siinä missä konkreettisen rahankin omistaminen. Nobunaga keräsi tunnettuja kulttuuriaarteita vihollisiltaan ja joskus myös osti niitä rahaa vastaan. Nobunaga oli tunnettu niin kutsutusta meibutsugarista, eli harvinaisten taideteosten metsästyksestä, ja Hiragumo oli vain yksi kohde lisää hänen listallaan. Samankaltainen taideteoksilla pröystäilevä valtasysteemi oli myös olemassa pienemissä määrin Euroopan hoveissa ja keskeisemmin Kiinassa. Japanissa ja Kiinassa oltiin jo varhaisista vuosisadoista alkaen palkittu kenraaleita merkittävillä teeastiastoilla, maljakoilla tai muilla kulttuuriaarteilla kullan ja rahan sijaan. Tämä oli monesti hoville ja daimioille ainoa mahdollinen tapa palkita alamaisiaan rahakirstun köyhdyttämän sodan jälkeen.

    Teekattilat olivat monille estetiikkaa rakastaville samuraille tärkeämpiä kuin raha ja vauraus. Jotkut veivät kiinnostuksensa niin pitkälle, että menettivät koko omaisuutensa teeastiasto hakintojensa vuoksi. Nobunagalla itsellään tuskin oli merkittävää kiinnostusta teetaidetta kohtaan, vaikka esimerkiksi Furuta Sasuke (Orabe no Kami) ja Sen no Rikyuu olivatkin alun perin Nobunagan taloudellisesta tuesta nauttivia tee-esteetikkoja. Kannattaa katsoa anime-sarja Hyougemono ja lukea Minna Eväsojan Teetaide ja Runous -kirja, jotta ymmärtäisi asiaa paremmin.

      Kuten aiemmin sanoin, niin Hiragumon kohtalo on käytännössä ainoa asia, minkä tavallinen japanilaiskatsoja voi muistaa Matsunaga Hisahidestä. Matsunagan menestys Japanin valtapolitiikassa jäi lopulta lyhytikäiseksi. Odan joukot valloittivat Matsunagan linnoitukset yksi toisensa jälkeen ja Matsunaga ymmärsi varsin nopeasti vääjäämättömän häviönsä. Nobunaga antoi Matsunagalle mahdollisuuden antautua ja säilyttää osan alueistaan, jos tämä luovutti Hiragumon Nobunagalle.
     Matsunaga vihasi Nobunagaa, eikä siksi halunnut joutua tämän Owarin narrin nöyryyttämäksi luovuttamalla mittaamattoman arvokasta teekattilaansa. Teekattilan luovuttaminen merkitsi Matsunagan kaltaiselle esteetikolle samankaltaista häpeää kuin miekastaan luopuminen kenelle tahansa samuraille. Hiragumosta luopumisen sijaan hän päätti tappaa itsensä ja tuhota teekattilan mukanaan. Viimeisenä uhmauksena Nobunagalle hän jopa kieltäytyi antamasta kalloaan Nobunagan keräilykohteeksi ja määräsi sen tuhottavaksi seppukunsa jälkeen.

Vitsit

    Lupin 3 asut mainitsin jo aiemmin, mutta jaksossa on muitakin vitsejä. Jakson lopussa tyttöpupuksi pukeutunut Mitsuhide Akechi tulee ruudulle pyytämään Nobunagaa odottamaan häntä Honnou-jissa, jossa hän lupaa Nobunagalle oikein kuuman yön. 1582 Honnou-ji temppelissä Mitsuhide Akechi, joka oli Nobunagan luotettuja vasalleja, petti ja salamurhasi Nobunagan polttamalla temppelin. 
    Osa vitsistä piilee Akechin asussa, tämä on selvästi pukeutunut Lupin III:a jatkuvasti uunottavaksi Mine Fujikoksi. Fujikolla on tapana varastaa itselleen Lupinin onnistuneesti ryöstämät aarteet viettelemällä tämän honey-trapillä.

    On vaikea sanoa, mutta todennäköisesti lopussa vitsaillaan myös sillä, että Mitsuhide aikoisi lainata Hiragumoa vain rikkoakseen sen. Tämä olisi sopiva kosto Nobunagalle, joka aikanaan  nöyryytti Mitsuhideä tuhoamalla tämän kallisarvoisen astiaston. Tapaus juonsi juurensa Ieyasu Tokugawan valituksesta Nobunagalle, Ieyasu kertoi Akechin tarjonneen hänelle pahaa ruokaa linnavierailun aikana. Tarinan mukaan Nobunaga otti vastuun vasallinsa kestityksen puutteellisuudesta matkaamalla Akechin linnaan ja heittämällä tämän posliiniastiaston lampeen. Jakso saattaa ehdottaakkin kysymystä: oliko Nobunagan rikkoma astiasto ja Mitsuhiden julkinen nöyryytys todellinen syy Honnou-jin tapahtumille?    

Jakso 11 – Osakan piiritys

Jakson tapahtumat: Jaksossa kävelevät hahmot ovat Toyotomi Hideyoshin poika Hideyori ja Toyotomin jalkavaimo Chacha. Onigirin pudottaminen kuopan pohjalle saattaa olla jälleen jokin viittaus perijapanilaiseen myyttiin, mutten ulkomuistista keksi mihin. Sen enempää vitsejä tai viittauksia en jaksosta löytänyt.

Historiallinen tausta: Vuoden 1615 Osakan taistelu oli käytännössä Sengoku-ajan lopettanut taistelu. Sen jälkeiset paikalliskahakat, kurinpalautusoperaatiot ja Ainu-kansan alistaminen olivat vain muodollisuuksia, jotka eivät enää aiheuttaneet todellista uhkaa Tokugawa-shogunaatille. Tokugawa Ieyasun johtamat joukot kukistivat Yukimura Sanadan tukeman Toyotomi-klaanin viimeiset rippeet ja aloittivat Tokugawa- eli Edo-kauden Japanissa.

    Sanadamaru, josta jaksossa puhutaan, on pienimuotoinen vartiotornilinnoitusjärjestelmä, joka rakennettiin Osakan linnan edustalle sen puolustuksen helpottamiseksi. Sanadamaru tuli tunnetuksi juuri Osakan-taistelussa, jossa Yukimura Sanadan johtamat joukot puolustivat menestyksekkäästi linnoitusta Sanadamarusta käsin. Osakan linna oli suojattu muilta reunoilta jokien ja vuorten avulla, mutta etelästä tulevia hyökkäyksiä varten ei ollut apukeinoja. Sanadamaru pystytettiinkin juuri etelään turvaamaan huoltoyhteys ja ahdistelemaan piirittäviä joukkoja. Linnoituksen kukistuessa talvi-kampanjan lopussa Sanadamaru tuhottiin, mutta juuri Sanadamarun ansiosta linnaa pystyttiin puolustamaan niinkin pitkään.

Jakso 12 - Bicchuu-Takamatsun valtaus

Jakson tapahtumat: Nobunaga ja kumppanit juhlivat Bitchuu-Takamatsu linnoituksen valtausta. Toyotomi ja Kuroda Kanbei ovat asettaneet linnan täyteen vesiansoja, joiden on tarkoitus kastella kaikki niihin lankeavat.

Historiallinen tausta: 1582 Toyotomi onnistui valloittamaan Bicchuu-Takamatsun ja 6 muuta strategisesti tärkeää linnaa Mouri-klaanilta, mutta tämä ei tapahtunut sarjan kuvaamalla tavalla. Nobunaga ei esimerkiksi koskaan käynyt Bicchuu-Takamatsun linnassa, vaan kuoli päiviä ennen linnan antautumista. Nobunaga oli lähettämässä vahvistuksia linnan valtausta varten, mutta kesken matkaansa Kiotoon Mitsuhide Akechi tappoi hänet Honnou-jissa. Saatuaan tiedon Nobunagan kuolemasta Toyotomi solmi nopeasti rauhan Mourin kanssa ja lähti Akechin perään.

    Bicchuu-Takamatsu oli jo pitkään ollut murtumispisteen alla. Syy siihen oli jaksossakin esiintyneen taktikko Kuroda Kanbein suunnittelema tulvahyökkäys. Toyotomin armeija ohjasi veden kulun kohti linnaketta ja onnistui upottamaan osan muurista sekä tuhoamaan piiritetyn armeijan ruokavarastoja, mikä mursi puolustajien moraalin. Tulvahyökkäykset ovat vanha ja erittäin sovellettu linnoitusten valloitusmetodi, minkä saivat kokea muun muassa LOTRin Saruman sekä mahtava kenraali Lu Bu Kiinassa yli 1000 vuotta aiemmin. 

Vitsit: Jaksossa Toyotomi ja Kanbei yrittävät ansoittaa jatkuvasti muita historiallisia hahmoja. Osa syystä vitsille lienee puhtaasti Bicchuu-Takamatsun tulvahyökkäyksen historiallinen tunnettavuus. Käsikirjoittaja saattaa vitsailla sillä, miten Toyotomi kerskaili vielä vuosikymmeniä sotilaallisilla menestyksillään, joista eräs oli juuri Bicchuu-Takamatsun antautuminen.
    Syy, miksi juuri Mitsuhide lankeaa tulva-ansaan eli ”vesihyökkäykseen” (=mizuseme), johtunee siitä, ettei Akechi osannut odottaa Bicchuu-Takamatsun ja Mouri-klaanin nopeaa kaatumista. Tulvahyökkäyksen onnistuminen ei koitunut kalliiksi ainoastaan Mouri-klaanille vaan myös Mitsuhide Akechille. Linnakkeen nopea kaatuminen johti siihen, että Toyotomi pystyi nopeasti uudelleenohjaamaan armeijansa kostaakseen Nobunagan kuoleman. Nobunagan kuoleman kostanut vasalli saisi huomattavan aseman klaanin sisällä. Akechi oli laatinut suunnitelmansa Nobunagan salamurhaan luottaen siihen, ettei Bicchuu-Takamatsu kaatuisi vielä pitkään aikaan. Akechi toivoi Toyotomin olevan sidottuna vielä kuukausiksi Aki-provinssissa.

    Toinen ja hieman hankalampi vitsi jaksossa on Nobunagan esiintymisshow, jonka jälkeen Tokugawa kehuu Nobunagan dj-taitoja ja kertoo että räjähti riemusta kun Atsumori ilmestyi. Viittaus on Heike-monogatarissa traagisen kohtalon kokeneeseen 15-vuotiaaseen soturipoikaan, Taira no Atsumoriin. Monet tarinat ja legendat kertovat, että ennen kuolemaansa Oda Nobunaga resitoi Atsumorin kuolemasta kertovan kohdan Heiken tarinasta (alempana). Tämä Tokugawan heitto saattaa viitata Nobunagan Bicchuu-Takamatsua pian seuraavaan kuolemaan.

Jakso 13 – Uusivuosi

Tapahtumat ja tausta: (Tarkempi taustoitus jakson 1 kohdalla) 1.1.1574 Oda Nobunagan kerrotaan todella järjestäneen vasalleilleen uudenvuodenkestit, jossa hän ensimmäistä kertaa esitteli Azain ja Asakuran johtajien pääkallot. Azai Nagamasa oli mennyt naimisiin Nobunagan tyttären kanssa ja vaikka tämä olikin pettänyt Nobunagan, niin pääkallokupit olivat monien hänen vasalliensakin mielestä vastenmielinen ja mauton idea.

Vitsit: Ensimmäinen varsinainen viittaus jaksossa on Mitsuhide Akechin heitto Nobunagalle, että tämän appiukko oli kyykäärme. Tällä hän viittaa Minoa hallinneeseen Saitou Dosaniin, jonka lempinimi oli Minon kyy – Mino no mamushi.

    Seuraavaksi Ieyasu arvailee mitä Nobunagan yllätyslaatikko saattaisi sisältää. Kenties mehiläisiä, rapuja, hevosen kakkaa tai pyörrekivi. Kyseessä on suora viittaus japanilaiseen myyttiin apinasta ja ravusta, mihin Momotarokin usein sotketaan mukaan. Tarinassa apina huijaa ja tappaa ravun, mutta saa myöhemmin itse kokea saman kohtalon, kun ravun jälkipolvi kostaa isänsä kuoleman. Ravun mukaan kostoretkelle lähtevät Tokugawankin luettelemat kumppanit: mehiläinen, pyörrekivi, pähkinä ja hevosen kakka (not even kidding). Vitsi on siis siinä, että juuri Toyotomi (apina) joutuu kokeilemaan kalloja ja pohtimaan löytyykö laatikon sisältä jokin näistä apinan verivihollisista.

    Laatikon sisältä paljastuukin Azain ja Asakuran klaanien päämiesten kallot, joita Nobunaga käytti sake-astioinaan. Kuten 1. jaksossa sanoinkin, vaikka sarjassa kupit näkyivätkin kallon muotoisina, niin Nobunaga tuskin käytti pääkallokuppeja vaan ainoastaan kallon yläosan litteää osaa.

Jakso 14 – Kurjen soppa

Jakson tapahtuma on Nobunagan historian obskyyreimmästä päästä ja yllättävää kyllä perustuu tositapahtumiin. Nobunagan historiikissa on lueteltu tapahtuma, jossa Nobunaga kerääntyy yhteen vasalliensa kanssa viettämään iltaa aivan kuten sarjassa. Muistelman mukaan Nobunaga muisteli illalla, miten nuorena todella rakasti Maeda Toshiieta. Ympärillä olevien vasallien kerrotaan kadehtineen Maedaa valtavasti. Maeda sai syödä sinä iltana ylellisyytenä pidettyä kurkikeittoa, minkä sarja mainitseekin.

    Maeda Toshiie oli Oda Nobunagan tärkeimpiä vasalleja ja hänet muistetaan Nobunagan lapsuudenystävänä. Maedasta tuli Hideyoshi Toyotomin tärkeimpiä kenraaleita myöhemmällä iällään ja hän nousi suurkenraalin asemaan Toyotomi-hallinnon aikana. Hänen lapsuuden lempinimensä oli Inuchiyo ja tämän vuoksi hahmona hän on kuvattu koirana.

    Maeda Toshiiea on myös tunnetusti epäilty wakashudoon harjoittajana. Toisin sanoen on hyvin perusteltua epäillä, että myöhemmällä iällään hän otti nuoren aatelispojan juoksupojakseen ja rakastajakseen – aivan kuten Oda Nobunaga otti Ranmarun. Monet ovatkin epäilleet, että Nobunaga ja Maeda olivat nuorina poikina muutakin kuin vain ystäviä. Varmoja todisteita tästä on turha luulla löytävänsä, mutta uskottavaa se kuitenkin on. Vitsi siis piilee siinä, että nuori ja kaunis Maeda kelpasi vielä Nobunagalle, mutta tämän vanhetessa puolet nuorempi Ranmaru Mori korvasi hänet.

 Jakso 15 – Manzai-kombi Odawarassa

Jakson tapahtumat: Toyotomi Hideyoshi lähetti Kobayakawa Takakagen ja Kuroda Kanbein neuvottelemaan Odawaran linnoituksen antautumisesta. Hojo-klaani oli Toyotomin viimeisiä esteitä koko Japanin yhdistämisessä, mutta valtavaa Odawaran linnoitusta ei ollut helppo kaataa. Oikeiden neuvottelujen sijaan Kobayakawa ja Kuroda pistävätkin manzai-shown pystyyn. Tässä jaksossa suuri osa vitseistä on puhtaasti stand-up tyylisiä ja yleistajuisia.

Historiallinen tausta

    Odawaran linnoituksen piirityksessä (1590) ei todellisuudessakaan käyty montaakaan taistelua. Toyotomi Hideyoshin keräämä valtava sotajoukko piiritti kolme kuukautta linnaa, kunnes Hojo-klaani lopulta antautui ruokapulan vuoksi.  Mitään suuria taisteluita ei käyty ja oikeastaan ainoa muistettava asia taistelusta on piirittävien joukkojen käytös. Toyotomi oli tarinan mukaan palkannut merkittävät määrät prostituoituja, tanssijoita ja muita viihdyttäjiä armeijansa sotilaiden iloksi. Muurilla vartioivat sotilaat oli velvoitettu pysymään alati valppaana, mikä oli vaikeaa kun samalla piti nähdä kuinka piirittäjät keskittyivät vain juhlintaan. Taktiikka toimi pääasiassa sotajoukon moraalia kohottavana tekijänä, mutta ainakin ideatasolla tehokkaana demoralisointitaktiikkana. Lopulta Toyotomi lähetti Kuroda Kanbein neuvottelemaan antautumisesta, mihin Hojo Ujimasa suostui ennen rituaali-itsemurhaansa. Perinteisesti tarinoissa on kehuttu Kurodan taitavia neuvottelukykyjä, mutta kukapa tietää jos kaikki olikin komediakykyjen ansiota.

    Jaksossa Kuroda Kanbeilla on kaulassaan risti ja hän on muutenkin tyylitellyt partansa ja hiuksensa portugalilaisittain. Kuroda oli eräs jesuiittojen käännyttämistä daimioista, mutta piirityksen aikana hän oli jo Toyotomin käskystä luopunut uudesta uskonnostaan. Kyseessä on varmaankin siis tietoisesti tehty historiallinen virhe hahmon tunnistamisen helpottamiseksi. Kobayakawan suvun tunnus oli sirppi, joten hänet on kuvattu rukoilijasirkkana. Kobayakawa oli eräs Toyotomin pätevimmistä ja tärkeimmistä kenraaleista.

Vitsit: Kuten sanoin, suuri osa vitseistä on itsestäänselviä manzai-vitsejä. Manzai-sketsi on itsessään viittaus Toyotomin epäkonventionaaliseen piiritysstrategiaan. Samalla se on hatunnosto Kuroda Kanbein neuvottelukyvyille, jotka saattoivat olla yhtä erikoiset kuin piiritys itsessään.
   Manzaissa Kobayakawa nostaa esiin tanssimisen monta kertaa, millä viitataan juuri piirittäjien juhlimiseen ja palkattuihin tanssijoihin. Kobayakawa sanoo nykyisin olevan yleistä piiritetyiksi joutuneen daimion päätyvän lopulta suorittamaan seppukun (näin kävi myös Hojo Ujimasalle).

Jakso 16 Nuppeppo

Jakson tapahtumat: Japanilainen youkai nuppeppo on eksynyt Tokugawan omistaman Sunpu-linnan puutarhaan. Honda Tadakatsu ja Honda Masanobu pyytävät Tokugawaa apuun, koska eivät tiedä mitä tekisivät tälle mädäntyneen lihan hajuiselle youkaille.

"Historiallinen" tausta                                    

Jaksossa esiintyvät ensimmäistä kertaa legendaarinen Honda Tadakatsu ja tämän sukulainen Honda Masanobu. Tadakatsu on eräs romantisoiduimmista Sengoku-kenraaleista ja tätä on kuvailtu yhdeksi aikansa mahtavimmaksi samuraiksi. Tietojen mukaan hän oli suuri ja lihaksikas soturi, minkä vuoksi hän on sarjassakin lihaksikas. Tadakatsu on kuvattu peurana, koska tällä oli erittäin tunnistettava kypärä, joka muistutti peuran sarvia.

     
 Tarinan mukaan eräänä päivänä Sunpu-linnaan ilmestyi Nuppeppo, jonka Tokugawa halusi häädettävän rauhanomaisin menetelmin. Hän määräsi miehensä viemään Nuppeppon vuorille, jossa tämä sai olla rauhassa ihmisiltä ja elää turvallisesti. Ieyasu kutsui mädäntyneeltä lihalta haisevaa otusta ”nikubitoksi” eli liha-ihmiseksi. Myöhemmin oppineet kertoivat Tokugawalle, että Ieyasu oli tietämättään menettänyt tilaisuuden saada ikuisen nuoruuden voima. Aikansa oppineiden mukaan otus oli todennäköisesti Hakutaku-kirjassa kuvailtu legendaarinen hirviö Hou, jonka liha antaa syöjälleen ikuisen nuoruuden. Tokugawa-Nuppeppo tarinan mukaan osa vasalleista ei suostunut koskemaan hirviöön saatikka häätämään sitä. Ne, jotka eivät uskaltaneet lähestyä hirviötä, heitetiin ulos linnasta.

Vitsit: Vitsit oikeastaan olivat lähinnä Nuppeppo-tarinan esittämistavassa. Jakson pääteema onkin pilailla sillä, miten kirjassa kuvailtu sankaritarina saattoi todellisuudessa olla naurettava ja kömpelö kertomus, joka myöhemmin oli vain dramatisoitu urhoolliseksi eeppokesksi jaloudesta. Tämä historian tarinoiden uudelleenesittäminen eri valossa taitaa ollakin koko sarjan pointti. Enpä osaa sanoa oliko alien-vitsissä mitään sen suurempaa taustaa.

     

Jakso 17 Takeda Shingen ja kagemushat

Jakson tapahtumat: Jaksossa Takeda Shingen haastattelee kaksoisolennon rooliinsa henkilöitä. Kolme henkilöä pyrkii rooliin ja he heittävät erilaisia vitsejä perustuen historiallisiin kertomuksiin.

Historiallinen tausta: Takeda Shingen oli kuuluisa viekkaudestaan ja hänellä uskotaan olleen kagemusha (toisin sanoen body double eli ”kaksoisolento”), joka palveli hänen paikallaan tarpeen mukaan. Japanin tunnetuin elokuvaohjaaja Akira Kurosawa teki Takedasta ja tämän kagemushasta elokuvan vuonna 1980, jonka nimi oli Kagemusha - Varjokenraali.

    Kain tiikerinä tunnettu legendaarinen daimio Takeda Shingen oli varovainen mies ja laati pitkät suunnitelmat. Aivan kuten Kurosawan elokuvassakin, niin myös oikeassa historiassa kerrotaan, että Hojo-klaanin lähettiläs erehtyi Takeda Shingenin kuoleman jälkeen tämän kaksoisolentona toiminutta veljeä Shingeniksi itsekseen. Hän raportoikin Hojo-klaanin johtajille, ettei Shingen ollut kuollut vaan oli täydessä terveydessä ja sielun voimissa.

Vitsi: Ensimmäinen kagemusha-kandidaatti yrittää huonolla menestyksellä lainata Takedan kuuluisia sanontoja. Lainaus, jonka hän yrittää sanoa, menee näin: ”Kansani on armeijani, kansani on kivimuurini, kansani on vallihautani, armeliaisuus on liittolaiseni samalla kun pahuus on viholliseni.” Tästä lainauksesta ei kannata tosin vetää johtopäätöstä Takeda Shingeniin ihmisenä. Hän oli armoton, ovela ja petollinen. Hän esimerkiksi nosti kapinan omaa isäänsä vastaan, kun tämä lähti sotaretkelle ja määräsi isänsä ikuisesti karkotetuksi Takedan alueilta. Myöhemmin Takeda Shingenin kerrotaan sanoneen miten samurain tuli kunnioittaa isäänsä ja osoittaa uskollisuutta vanhempiaan kohtaan. Takeda Shingenillä oli siis yhtä monta todellista näkökulmaa samaan asiaan kuin jaksossa kagemushia.

 

Jakso 18 – Kanegasakin perääntyminen

Jakson tapahtumat: Mitsuhide Akechi, Nobunaga ja Toyotomi Hideyoshi pakenevat Kanegasakin taistelusta kohti Odan alueita. Akechi ja Toyotomi riitelevät siitä kumpi saa kunnian toimia perävartion johdossa. Viittauksia jaksossa ei ollut kovin montaa tai sitten en huomannut niitä.

Historiallinen tausta: Jaksossa itsessäänkin sanotaan se, mutta Kanegasakin taistelussa Oda-klaani hyökkäsi Asakuran kimppuun, minkä seurauksena Azai Nagamasa petti lankonsa ja hyökkäsi Odan selustaan. Tarkoitus oli tuhota Oda-armeija ja tappaa Nobunaga saartamalla tämän joukot. Nobunagan joukot joutuivat hankalaan tilanteeseen ja legendaarisen perääntymisen aikana Nobunaga pakeni vain muutaman miehen kanssa yön pimeydessä vannoen kostoa.

    Taistelu oli ennen kaikkea merkittävä loikka Toyotomi Hideyoshin (silloin vielä Hashiba Hideyoshi) sotilasuralla. Hän sai kunniaroolin turvata Nobunagan perääntyminen lähes mahdottomalta vaikuttavassa tilanteessa.

Vitsi: Yletäkseen arvoasemassa Hideyoshi tarvitsi tämänkaltaisia itsemurhatehtäviä. Odan perävartio onnistui pidättelemään vihollisia riittävän kauan, jotta Nobunaga ja armeijan valtaosa onnistuivat turvallisesti murtautumaan läpi saarrosta. Jaksossa hämmentynyt Azai/Asakura armeija jääkin kuuntelemaan Toyotomin monologia siitä, miten juuri hän haluaa olla taaimmaisimpana.

    Kenraali Akechi Mitsuhiden kanssa väittely perävahdin paikasta viittaa siihen, että Toyotomin valinta tehtävään oli melko odottamatonta. Tällaiseen tehtävään yleensä valittiin joku sotilaallisesti ansioituneempi tai hierarkiassa korkeampi vasalli. Syystä tai toisesta Toyotomin kerrotaan kuitenkin toimineen tässä roolissa, mutta kukapa tietää mitä todella tapahtui. On täysin mahdollista, että jakson tavoin Ishidakin olisi ilmoittautunut vapaaehtoiseksi tehtävään, mutta tällaista tietoa en ole löytänyt. Lähes kaikissa Nobunagasta kertovissa populaarikulttuuriteoksissa mainitaan Kanegasakin perääntyminen, oli kyse sitten Samurai Warriorsista, Hyougemonosta tai Nobunaga Concerttosta.

Jakso 19 – Ensimmäinen banaani

Jakson tapahtumat: portugalilainen lähetyssaarnaaja (jälleen päälakikalju-kampauksen vuoksi kappa) tarjoaa Nobunagalle ja Ranmaru Morille banaaneja syötäväksi. Kaksikko kummastelee outoa hedelmää ja pakottaa Hideyoshi Toyotomin syömään sen. Jaksossa hahmot vitsailevat miten banaani tuntuu oudosti sopivan apinana kuvatulle Hideyoshille. Jaksossa myös lasketaan leikkiä siitä, miten banaaniin liukastumisvitsi keksittiin jo vuonna 1569.

Historiallinen tausta: Louis Frois oli portugalilainen jesuiitta, josta muodostui japanilaiselle historiankirjoitukselle tärkeä hahmo. Louis Froisin kirjoitukset ovat eräs tärkeimmistä aikalaislähteistä japanilaisen tavallisen kansan elämästä.

    Ainoa historiallinen tausta, jonka keksin, on ilmeisin eli tarina Nobunagasta ja Louis Froisista. Louis Froisin kerrotaan menneen tapaamaan Nobunagaa Nijo-linnassa vuonna 1569. Hän oli jo aiemmin samana vuonna yrittänyt päästä tapaamaan Nobunagaa, mutta ei ollut onnistunut. Tällöin hänen kerrotaan tarjonneen lahjoina Nobunagalle mm. riikinkukon sulan, sametti-lierihatun, banaania ja muita harvinaisuuksia. Nobunaga otti vastaan ainoastaan samettihatun ja palautti muut tavarat. Varmuudella ei tiedetä söikö Nobunaga koskaan banaaneja vai ei.
    Kuitenkin pian tämän jälkeen Frois pääsi viimein tapaamaan Nobunagaa, mutta hän tuskin tarjosi tällöin enää banaaneja Nobunagalle. Mistä hän edes olisi saanut tuoreita banaaneja viikkoja alkuperäisen tapaamisyrityksen jälkeen? Jaksossa on siis historiallinen virhe!  

Vitsit: Nobunagan kerrotaan olleen ensimmäinen japanilainen, joka sai maistaa banaania. Nobunaga todella ystävystyi Louis Froisin kanssa ja tämä kulki hänen mukanaan ympäri Japania. Vitseistä ilmeisin on banaanin ja Hideyoshin yhdistäminen, mutta muuten tämä osio jää oman analyysini kannalta laihaksi. Muita tässä vaiheessa jo itsestään selviä vitsejä ovat jo edellä mainitut Ranmarun kiihkeys Nobunagaa kohtaan (katso Jakso 4) ja Nobunagan väite siitä, miten hänellä on monopoli ihmisten impulsiiviseen murhaamiseen.

Jakso 20: Kuka minä olen?

Jakson tapahtumat: Hideyoshi Toyotomi ja Mitsuhide Akechi vaihtavat kehojaan lyhyeksi hetkeksi ja Toyotomi oppii Mitsuhiden aikeista tappaa Nobunaga Honnou-jin temppelissä.

Historiallinen tausta: Kuten jaksossakin mainitaan, niin Toyotomi oli piirittämässä aiemmin mainittua Bicchuu-Takamatsun linnaa (jakso 12). Samaan aikaan Mitsuhide Akechin matkasi kohti Honnou-jia tappaakseen Nobunagan.

    Historiallisen kertomuksen mukaan Hideyoshin joukot nappasivat Bicchuu-Takamatsuun matkalla olleen Akechin viestinviejän, jonka viestissä kerrottiin Akechin aikeista tappaa Nobunaga. Toyotomi reagoi nopeasti vaatimalla Bicchuu-Takamatsun komentajaa antautumaan ja lähetti joukkonsa välittömästi Akechin perään. Tämä poikkeuksellisen nopealta tuntunut manööveri on aiheuttanut epäilyksiä, että Toyotomi olisi ollut entuudestaan tietoinen Akechin suunnitelmista. Erityisesti fiktiossa rakastetaan teorioida sitä, miten Toyotomi todella olisi ollut Akechin kanssa liitossa ja yhdessä suunnitellut Nobunagan murhan. Näin tuskin oli, mutta Toyotomi onnistui hyödyntämään mestarinsa kuoleman hämmentävän tehokkaasti. Sengoku Choujuu Gigan tarjoama selitys sille, miksi Toyotomi reagoi niin nopeasti, on ruumiinvaihtoteoria. Body swappauksen avulla Toyotomi sai tiedon Akechin petturuudesta murhan teko hetkellä.

    Joka tapauksessa Mitsuhide salamurhasi Nobunagan Honnou-jissa ja Toyotomin nopean toiminnan ansiosta tämä onnistui olemaan ensimmäinen Nobunagan kenraaleista, joka tavoitti Akechin armeijan ja kävi tätä vastaan. Tämän ansiosta hän paransi asemiaan suhteessa muihin kilpailijoihinsa.

Referenssit/Vitsit: Visuaalisen komediansa puolesta jakso on kekseliäimmästä päästä kaikkia sarjan jaksoja. Se osaa hyödyntää käärömäisyyttään ja tehdä vitsejä kääröjen rajoista ja niiden kanssa leikkimisestä. Siirtymät ovat luonnollisia ja leikkauksia ei sen takia tarvita.

    Jakson alussa Toyotomi valittaa siitä, miten Nobunagalle kestää apujoukkojen lähettämisessä. Hän valittaa siitä, miten Bicchuu-Takamatsun alue on niin kostea ja mutainen. Toyotomi käytti linnoituksen valloituksessa hyväkseen jakson 12 kohdalla mainittua ”tulvahyökkäys”-taktiikkaa. Strategia onnistui alueen suurten vesistöalueiden ansiosta.

    Jaksossa vitsaillaan sillä, miten Mitsuhide toistaa ja toistaa kuuluisaa lausetta ”Teki wa Honnou-ji ni ari!” eli ”Vihollinen on Honnou-jissa!”. Tarkoitus on pilkata tämän lauseen jatkuvaa toistamista jok'ikisessä Nobunaga-teoksessa. Lähes jokaisessa Nobunagaa tai Mitsuhide Akechia kuvaavassa tekstissä ja teoksessa halutaan aina huutaa nämä sanat, joista on muodostunut Akechin ikoninen tunnuslause. Jos et ole jo huomannut, niin pian huomaat tämän animessakin.