Sengoku Choujuu Giga
Talvella 2016 alkanut lyhyt-anime Sengoku Choujuu Giga on historia-sarjojen aatelia. Sengoku-kauden
(~1467-1616) kenraaleista kertovia animu-sarjoja on pilvin pimein, mutta harva menee näin obskyyriksi huumorinsa kanssa. Halusin koota kohtuullisen kattavan listan kaikista löytämistäni viittauksista ja
vitseistä, jotta historiasta kiinnostunut suomalaiskatsojakin voisi nauttia
tästä sekä muista Sengoku-kaudesta kertovista teoksista. Suosittelen kaikkia
katsomaan myös muita Sengoku-kaudesta kertovia anime-sarjoja kuten: Hyougemonon, Nobunaga Concerton, Nobunaga
no Shinobin ja Oda
Nobuna no Yaboun.
Ensimmäiseksi pitää ymmärtää sarjan
premissinä toimiva vitsi eli viittaus nimessä olevaan choujuu gigaan. Choujuu gigoilla tarkoitetaan yksinkertaisesti kääröjä, joihin on piirretty
eläinteemaisia kaskuja tai tarinoita. Näissä tarinoissa, kuten Sengoku Choujuu Gigassakin, eläimet olivat usein todellisuuteen perustuvia henkilöitä. Double-J -animessa vitsaillaankin sillä, miten
nämä muinaiset choujuu gigat ovat alkuperäinen mangan muoto. Sengoku Choujuu
Giga nimi siis tarkoittaa eläinkääröjä, jotka kertovat Sengoku-kaudesta. Tästä syystä kaikki animen hahmot ovat eläimiä ja hahmot näytetään choujuu giga -tyylisen käärön päällä.
Olen anime- ja historianörtti |
Asiaan. Jotta sarjan referenssit voisi todella ymmärtää,
niin pari perus juttua pitää tietää Japanin historiasta. Pyrin selittämään
historiallisen taustan myös jaksoja käsittelevissä kohdissa, mutta
kokonaiskuvan ymmärtääkseen on hyvä tuntea hahmot pintapuolisesti jo ennen
sarjaan tutustumista. Nämä lyhyet henkilökuvaukset ovat asioita, jotka kuka
tahansa japanilainen lukiolainen tietää. Olen valinnut muutamia legendaarisia
tempauksia ja kertomuksia esimerkki tarinoiksi näistä historiallisista hahmoista. Jos kuitenkin koet tuntevasi Tokugawa Ieyasun, Oda Nobunagan ja
Toyotomi Hideyoshin tarpeeksi hyvin tai lässytys historiasta ei kiinnosta, niin voit siirtyä blogauksessa suoraan
kohtaan Jakso 1. Kaikki henkilökuvaukset joudutaan joka tapauksessa
yksinkertaistamaan ja ne voi kattavammin lukea vaikkapa wikipediasta, jos niin
haluaa.
Oda Nobunaga
Nobunagasta on olemassa kymmeniä anime-sarjoja
ja mies on eräs Japanin historian tunnetuimmista henkilöistä, ellei jopa
tunnetuin. Hän yleni muutamassa vuosikymmenessä pienen Owari-provinssin daimiosta
(daimio = verrattavissa länsimaissa lääninherraan) lähes koko Japanin
1570-luvulla yhdistäneeksi kiistattomaksi sotilaslordiksi, muttei shoguniksi kuitenkaan.
Nobunaga muistetaan historiassa omalaatuisesta tyylistään ja häntä pidettiin lapsuudestaan asti
outona ja hupsuna haihattelijana, minkä vuoksi häntä pilkaten kutsuttiinkin
Owarin narriksi (尾張の大うつけ).
Nobunagan nousu valtaan ei ollut
helppoa edes Owarissa. Hänen epäsovinnaiset ideansa, outo pukeutumistyylinsä, huonot tapansa
ja aikaansa edellä olevat hallintokäytännöt aiheuttivat pienen Owarinkin vasallien keskuudessa tyytymättömyyttä. Valtansa turvaamiseksi hän joutui lopulta tapatuttamaan kapinaan nousseita veljiään sekä lukuisia vasalleita. Hän kuitenkin myös armahti päteviä
kapinakenraaleita, jos näki näistä olevan hyötyä myöhemmin. Nobunaga oli älykäs reaalipoliitikko eikä halunnut heittää hukkaan lahjakkuuksia.
Mikä teki Nobunagasta erityisen?
Nobunagan menestys ei ollut ainoastaan tämän omaa ansiota. Hänellä oli onnea esimerkiksi liittolaissuhteiden ja
vasallien suhteen. Monet hänen vasalleistaan tunnetaan urotöistä taistelukentillä
ja Nobunagan kanssa laatimista taistelustrategioistaan. Nobunagan
valta-asemaa Japanissa edistivät kehittynyt hallintokoneisto, markkinoiden keskittäminen ja taistelustrategiset uudistukset. Nobunaga varusti armeijansa eurooppalaisilla tuliaseilla ollen eräs ensimmäisistä
kolmen kiväärilinjan taktiikan käyttöönottajista, mikä Nagashinon taistelussa tuhosi
Takeda-klaanin legendaarisen ratsuväen. Kiväärimuodostelma oli aikakaudelleen yllättävä, mutta niin
oli epäpätevän Takeda Katsuyorin ääliömäinen päätös tehdä ratsuväki rynnäkkö (vastoin
eräiden aikansa pätevimpien kenraaleiden neuvoja).
Toinen Nobunagan legendaarisista tuhotöistä
oli Hiei-vuoren korruptoituneiden Enryaku-ji sotilasmunkkikuntien tuhoaminen yö
hyökkäyksessä vuonna 1571. Nobunagan hyökkäysjoukko teurasti pahaa aavistamattomat munkit
näiden vasta herätessä yllätyshyökkäykseen. Munkkikunnat olivat pitkään jo
sekaantuneet Japanin valtapolitiikkaan armeijajärjestöjensä voimin, mutta koska
he nauttivat taivaallisesta suojeluksesta muut sotilaslordit eivät uskaltaneet
puuttua näiden toimiin. Nobunagaa eivät uskonnolliset pelottelut, hyvät tavat
tai mikään muukaan pidätellyt - hän rikkoi vuosisatoja vanhan
perinteen hyökkäämällä suoraan temppelivuorelle. Hänen kovat otteensa, kuten
juuri Hiei-vuoren hyökkäys, ansaitsivat hänelle pahaenteisen lisänimen Dairokuten Maou eli Kuudennen taivaan demonikuningas.
Nimellä on tyhjänpäiväinen merkitys eri uskontojen mytologioissa kuten buddhalaisuudessa ja siitä voi lukea lisää ken haluaa. Nobunaga
itsekin käytti itsestään tätä nimeä pilkatakseen taikauskoisia vastustajiaan,
joiden mielestä hän oli rikkonut kaikkia pyhiä periaatteita.
Nobunaga oli kaiken
kaikkiaan aikaansa edellä oleva yksilö. Häntä eivät pelottaneet taikauskoiset
höpinät, hän oli kiinnostunut eurooppalaisista aatteista ja tekniikoista sekä
hän ajatteli puhtaan rationaalisesti valtapolitiikkaa. Hän ei ollut
kiinnostunut ihmisten säädystä tai statuksesta, vaan monet hänen keskeiset
alaisensa olivat samurai-luokan sisällä alhaista tai suhteellisen alhaista
syntyperää. Tunnetuin näistä on Hideyoshi Toyotomi, josta myöhemmin nousi ensimmäinen
koko Japanin yhdistänyt sotilaslordi. Toinen hieman alhaisempaa samurai-luokkaa
edustanut Nobunagan vasalli oli Mori Yoshinari (Mori Ranmarun isä, ks. alempaa), joka toimi merkittävässä
roolissa Nobunagan neuvonantajana ja yleni nopeasti arvoasteikossa. Lähes kaikki animesarjat kuvaavat Nobunagan uudistusmielisenä ja outona tyyppinä, mitä hän
myös todellisuudessa oli. Nobunaga Concertossa Nobunaga on kotoisin 2010-luvun Japanista,
Driftersissä hän on julma nero, Oda Nobunassa hänellä on käytössään
neuvonantaja, joka tuntee tulevaisuuden ja niin edespäin.
Nobunagan muistetaan käyttäneen myös muista aikalaisistaan enemmän tai vähemmän imartelevia lempinimiä, jotka ovat jääneet elämään läpi vuosisatojen. Sengoku
Choujuu Gigassakin monet hahmot on kuvattu tiettynä eläimenä juuri sen takia, että Nobunaga oli antanut näille herroille kyseisen eläimen nimen lempinimeksi. Nämä
mainitsen myöhemmin tekstissä erikseen, mutta eivätköhän tässä keskeiset
asiat jo tulleet esiin. Lisää Nobunagasta nimittäin jaksokohtaisissa referensseissä!
Muut tyypit
Toyotomi Hideyoshi - sarja: Hyougemono |
Toyotomi Hideyoshi
Nobunagan paikan Japanin johdossa korvannut Toyotomi muistetaan
erityisesti tämän kyvystä käyttää tilaisuudet hyväkseen. Toyotomi onnistui
vakiinnuttamaan valta-asemansa Nobunagan seuraajana ehtimällä ensimmäisenä
Nobunagan tappaneen Akechi Mitsuhiden kimppuun. Nobunaga kutsui Toyotomia tämän
kasvon muotojen takia ”saru” = apina -nimellä, minkä vuoksi yhä nykyäänkin
hänet usein kuvataan hieman apinamaisena monissa viihdeteoksissa. Tästä
esimerkki Samurai Warriors, Sengoku Choujuu Giga ja Nobunaga no Shinobi. Toyotomin
muistettavimpiin tekoihin Japanin historiassa lukeutuvat esimerkiksi:
- Hänen kerrotaan aloittaneen Nobunagan palvelemisen alhaiselta arvolta. Hänet usein kuvataan tarinoissa varhaisessa asemassaan Nobunagan sandaalinvartijana, mikä tosin aikanaan ei ollut täysin merkityksetön ammatti. Toyotomin kerrotaan kylmänä päivänä lämmittäneen Nobunagan sandaaleja rintaansa vasten palatsin kuistilla. Kun Nobunaga laittoi sandaalit jalkaansa, ne olivat mukavan lämpimät ja hän pisti Toyotomin (silloin vielä nimeltään Kinoshita Toukichirou) nimen muistiin. Monet ylhäisemmän syntyperän lordit pilkkasivat Toyotomia tämän alhaisesta ashigaru-syntyperästä ja tämän varhaisesta palvelija-asemasta.
- Toyotomi yleni nopeasti sandaalivahdista tärkeäksi kenraaliksi. Hänen kerrotaan rakennuttaneen Okehazaman taistelun (Nobunagalle tärkeä taistelu vuonna 1560) aikana Sunomataan linnoituksen yhdessä yössä, mikä yllätti täysin linnan varuskunnan ja laski puolustajien moraalia. Toyotomi myös löysi salaisen huoltoreitin ja johti hyökkäysjoukon linnoitukseen, minkä vuoksi se sortui ja antautui. Tämän jälkeen Hideyoshi vakiinnutti asemansa tärkeänä vasallina. (Tämä tarina toistuu yhä uudestaan ja uudestaan animangassa).
- Varmistettua valtansa Japanin huipulla hän rakennutti kultaisen teehuoneen ja tuki teemestari Sen no Rikyuun teetaiteen wabi-suuntausta vastustaakseen keisarillista hovia. Keisari ei halunnut nimittää Toyotomia shoguniksi, koska tämä oli alhaista syntyperää. Kostoksi tästä Toyotomi teki kaikkensa horjuttaakseen keisarin ja hovin valta-asemaa. Toyotomista tuli ikääntyessään entistä vainoharhaisempi ja tämä päätti lopulta mestauttaa teemestarin, koska uumoili tämän yrittävän kapinaa.
Tokugawa Ieyasu
Komea kuvaus Ieyasusta on peräisin Basilisk- |
Ieyasu oli nuorena Oda-klaanin panttivankina
- hänellä oli sitä kautta side Nobunagaan jo ennen kuin hän nousi
Tokugawa-klaanin johtoon. Panttivangilla tämän ajan kontekstissa tarkoitetaan pakotettua kunniavierasasemaa eikä vankityrmää tai muuten huonoa kohtelua. Edes Nobunaga ei olisi tehnyt tällaista etikettivirhettä. Nobunaga
Concertossa nuori Tokugawa näkyykin Odan pihalla pulloposkineen.
Toyotomin kuoltua Ieyasu Tokugawa kukisti
vuonna 1600 Sekigaharan kentällä valtakamppailussa Mitsunari Ishidan ja yhdisti
Japanin lopullisesti. Hän perusti 250 vuotta kestäneen Tokugawa-shogunaatin,
mikä jäi Japanin viimeiseksi samurai-luokan valtakaudeksi. Tokugawasta on paljon enemmän merkittävää kertomista, mutta yleisesti ottaen tärkeimmät häntä koskevat kertomukset sijoittuvat Nobunagan kuoleman jälkeiseen Japaniin, eivätkä siksi koske tätä sarjaa.
Lisätietoa Tokugawasta on luvassa referenssilistauksessa.
Loput tyypit
voikin esitellä sitten kun he sarjassa
tulevat esiin. Useampaa sotaherraa on turha läpikäydä tässä, koska pelkästään sankarillisen kuuluisia 1500-luvun
sotilaspäälliköitä on olemassa noin 400.
Jakso 1: Oda Nobunaga ja kivääri
Vitsit ja historiallinen tausta:
Nobunagan kultaiset pääkalloastiat: Sengoku-sotalordi Azai Nagamasa muistetaan nykyään lähinnä Oda Nobunagan kautta. Nagamasa meni naimisiin Nobunagan siskon Oichin kanssa, mikä merkitsi myös Oda- ja Azai-klaanien välistä liittoa. Azai oli myös Nobunagan vihollisten Asakura-klaanin liittolainen, mikä asetti Azai-klaanin hankalaan asemaan.
Oda-armeijan hyökättyä Asakuran alueille nuori daimio Azai Nagamasa joutui pettämään lankonsa ja kunnioittamaan perinteistä liittoaan Asakuran kanssa. Nobunaga tunnetaan kovista otteistaan ja tällaista petturuutta ei voitu suvaita. Kun Nobunaga lopulta onnistui kukistamaan sekä Azain että Asakuran hän valmisti klaanien johtomiesten päistä sake-kuppeja.
Usein näkee virheellisesti esitettävän, että kyseessä
olisi ikäänkuin merirosvojen käyttämä kallokuppi, mutta asia ei ollut näin Japanissa. Perinteisesti kallosta
leikattiin vain yläosa, jotta siitä saatiin valmistettua hieman kaareva ja littana sakazuki-kuppi. Nämä kupit sitten saatettiin kullata, kuten
Nobunaga teki. Kuten jaksossa todetaan, kaikki eivät olleet yhtä innostuneita
Nobunagan esteettisistä valinnoista, vaan monet tämän vasalleistakin pitivät tekoa mauttomana.
Gnecchi-Soldo
Organtino: Taustalla oleva Kappa on
italialainen jesuiitta ja lähetyssaarnaaja Gnecchi-Soldo Organtino. Luulen kappamaisen
kuvausvalinnan johtuvan siitä, että munkeilla oli tuohon aikaan pää ajeltu
keskeltä ylhäältä kaljuksi, mikä japanilaisten mielestä saattoi muistuttaa kappojen päässä olevaa lehteä. Organtinon asu taas perustuu eurooppalaisiin
ajan vaatteisiin, mutta asuste muistuttaa enemmän espanjalaista tai
portugalilaista aatelista kuin italialaishenkistä kirkonmiestä. Organtinosta
tiedetään varmuudella lopulta varsin vähän ja on toki mahdollista, että hän oli
myös yhteistyössä muiden Nobunagan tapaamien lähetyssaarnaajien kanssa (esim.
portugalilaisten Xavierin ja Louis Froisin).
Nobunagan seuraan hakeutui lukuisia kristittyjä
lähetyssaarnaajia ja tämä tarjosi näille apuaan, mihin erityisesti buddhalaiset munkit eivät suhtautuneet kovin suopeasti. Onkin
epäilty, että Nobunaga auttoi kristittyjä nimenomaan suututtaakseen korruptoituneet ja
mukavuudenhaluiset temppelit kutsumalla nämä ”barbaari-demonit”
luokseen. Toinen suuri syy tuttavuuteen oli Nobunagan halu tutustua
länsimaalaiseen kulttuuriin ja erityisesti sen mukana tulevaan aseteknologiaan.
Kiväärit: Jakso keskittyy Nobunagan
haltuun saaman portugalilaisen kiväärin ympärille. Tässä ei taida
olla sen suurempaa referenssiä kuin yhteistyö lännen kanssa ja miehen tunnettu
kiinnostus sotataidon kehittämiseen.
Jakso 2: Shizugataken taistelun Seitsemän keihästä
Jakson
tapahtumat: Toyotomi Hideyoshin luottomiehet
”Seitsemän keihästä” palaavat taistelusta kotiin - tai ainakin neljä heistä
palaa. Miehet päättävät ottaa leikkimielisen kilpailun keihäänheitossa.
Historiallinen
tausta: Nobunagan kuoleman jälkeen Toyotomi
Hideyoshi tappoi Nobunagan surmanneen Mitsuhide Akechin ja kohosi keskeisimpään
asemaan Oda-klaanin sisällä. Toyotomi kuitenkin pian päätti, ettei Nobunagan
pojan neuvonantajan rooli enää riittänyt, vaan hän päätti ottaa vallan suoraan itselleen. Tämän saavuttaakseen hän joutui kukistamaan muut Nobunagan entiset kenraalit ja valtaa himoitsevat daimiot.
Neljä seitsemästä keihäästä, Toyotomi ja Ishida |
Jaksossa mainittu Shizugataken taistelu
itsessään on vain yksi esimerki taistelusta, jossa Toyotomi käänsi edukseen Shibata
Katsuien ja muiden kilpailevien kenraalien hölmöt päätökset. Nobunagan poikaa Oda Nobutakaa tukevat joukot joutuivat taistelussa
täysin Toyotomin miesten yllättämiksi, mikä johti Shibatan komentaman armeijan
perääntymiseen lopulta aina kotilinnakkeeseen asti. Shizugataken nöyryytyksen ja täydellisen tappion seurauksena Shibata teki seppukun, koska Toyotomin lopullinen voitto oli nyt vain ajan kysymys.
Jakson keskiössä oleva Seitsemäksi keihääksi nimitetty joukko koostui Toyotomin vasalleista, jotka toimivat hänen henkivartijoinaan Shizugataken taistelussa. Seitsemästä keihäästä ainoastaan Kato Kiyomasa ja Fukushima Masanori ovat historiallisesti lopulta kovinkaan merkittäviä ja loput muistetaan lähinnä "yhtenä seitsemästä keihäästä". Seitsemästä keihäästä erityisesti Kato Kiyomasa nousi myöhemmin Tokugawa-shogunaatissa merkittäväksi daimioksi, mutta koki ennenaikaisen kuoleman sairastuttuaan kesken laivamatkan.
Vitsit: Koko jakson kiertävänä vitsinä taitaa ollakin,
että ylipäätään vain neljä seitsemästä keihäästä saapuu paikalle Toyotomin kutsusta, mikä ei lopulta tunnu edes kiinnostavan Toyotomia. Toisin sanoen vitsinä on, että vaikka legenda Seitsemästä
keihäästä on tunnettu Japanissa, niin harva muistaa nimeltä muita kuin Kato
Kiyomasan. Jaksossa Toyotomi ja häntä palvellut kenraali Ishida Mitsunari
molemmat joutuvat myöntämään, etteivät edes he muista Seitsemän keihään
jäsenten nimiä ulkoa.
Toinen seitsemästä keihäästä, Kato Yoshiaki,
jota ei muisteta juuri mistään erityisestä, huutaa jaksossa: ”minä olen oikea Kato!”. Tässä
on taas kerran vitsinä, että Kato Kiyomasa on ainoa, joka muistetaan
Seitsemästä keihäästä ja koska Kato Yoshiakilla on sama sukunimi hänet jatkuvasti sekoitetaan Kato Kiyomasaan.
Jaksossa myös näytetään Kato Kiyomasa kiukuttelemassa
Ishida Mitsunarille. Kiyomasa myös oikeasti vihasi Ishidaa. Viha-suhde
tosin alkoi vasta kauan sarjan jakson tapahtumien jälkeen Toyotomin Korea-kampanjan aikaan, kun
Ishida jätti raportoimatta Toyotomille Kato Kiyomasan onnistumisista sotatantereilla. Tästä syystä Kiyomasa ei saanut palkintoa urotöistään. Myöhemmin Kato Kiyomasa
liittoutui Sekigaharan taistelussa Tokugawan kanssa Ishidaa vastaan,
vaikka uskollisuussuhteiden vuoksi hänen olisi pitänyt mennä Ishidan puolelle.
Jakso 3 Date Masamunen ristiretki
Jakson tapahtumat: Date Masamune ja Katakura
Kojuuro matkaavat tapaamaan Toyotomia pyytääkseen anteeksi. Masamune kantaa
kullattua ristiä mukanaan. Ristin on tarkoitus osoittaa miehen valmiutta
astua taivaaseen ja osoittaa viattomuutensa herransa edessä. Samalla teko osoitti Masamunen katumusta Toyotomin kutsun vastaanottamisen viivästymisestä.
Historiallinen
tausta
Eräs eniten populaarikulttuurissa esitetyistä Sengoku-kenraaleista ja daimioista on Date Masamune, ”Oshun Yksisilmäinen Lohikäärme”. Kuten kiinalainskenraali Xihaou Dun myös Masamune tunnetaan parhaiten juuri silmälapustaan ja hänet on sen kautta
popularisoitu usein ”cooliksi” rämäpää-kenraaliksi. Lienee itsestään
selvää, että juuri lempinimensä ”Yksisilmäinen Lohikäärme” takia Masamune on
myös tässä piirretyssä kuvattu lohikäärmeenä. Legendan mukaan Date Masamune irrotti itse oman
silmänsä, kun toinen lordi huomautti tälle silmän olevan kehon heikko kohta taistelussa. (MäNote: Tällaiset tarinat eivät
pidä koskaan paikkaansa)
Masamune tunnettiin myöhemmän elämänsä aikana
merkittävänä länsimaalaistumisen kannattajana, taiteiden tukijana ja
kristinuskon mesenaattina, mutta Tokugawan sulkeutumispolitiikan myötä tämä kaikki loppui. Masamunen aikuiselämä on ollut omiaan luomaan kuvaa sivistyneestä
kulttuuri-ihmisestä. Daten hallintoalue nykyisen Toohokun alueella oli kuitenkin kaukana
merkittävistä kulttuurikeskuksista ja on uskottavampaa, että
vasta arvoasemassa kohottuaan Masamune alkoi kouluttaa itseään estetiikan ja kulttuurin
ymmärtämisessä - hyvä yleissivistys oli tärkeää aikansa daimiolle .
Jaksossa esiintyy myös Katakura Kojuuro, joka parhaiten tunnetaan Date Masamunen oikeana
kätenä. Katakura on poikkeuksellisen tunnettu historiallinen hahmo ottaen huomioon, ettei mies itse
noussut varsinaisesti tavallista linnalordia korkeampaan asemaan. Erityisesti
populaarikulttuurissa hänet kuitenkin visualisoidaan Masamunen älykkäänä
ja kuolemaan asti uskollisena neuvonantajana. Sengoku Basara ja
Samurai Warriors lienevät huomattavimmat esimerkit tällaisessa kuvauksessa. Sengoku
Choujuu Giga-jaksossa Katakura kuitenkin pilailee Daten kustannuksella ja
laittaa tämän tekemään kaiken työn itse.
Vitsit
Valkoiset kaavut: Jaksossa Toyotomi on kutsunut Masamunen taas kerran selittelemään toilailujaan kanpakulle.
Masamune mainitse miten edellisellä kerralla he onnistuivat tyynnyttämään raivostuneen Toyotomin, kun Masamune puki valkoisen seremoniakaavun ylleen. Tässä viitataan
historialliseen tapahtumaan, jossa Date Masamune ei ollut osallistunut ajoissa
Odawaran-linnoituksen piiritykseen, mikä oli eräs Toyotomin merkittävimmistä
yksittäisistä kampanjoista. Tämänkaltainen käytös ei
ollut sopivaa vasallille ja Toyotomi oli raivoissaan tapahtuneesta.
Date varmana siitä, että joutuisi suorittamaan rituaali-itsemurhan, saapui
Toyotomin eteen valkoisiin rituaalivaatteisiin pukeutuneena valmiina
toteuttamaan seppukun. Tarinan mukaan Toyotomi huvittui Daten asenteesta niin paljon että antoi asian lopulta olla. Kukaties saattoihan tästä maajussista olla hyötyä myöhemminkin.
Kultainen
risti: Jaksossa on itsessään on kuitenkin kyse kenties vielä tunnetummasta Daten tempauksesta.
Toyotomi oli aina epäillyt Masamunea epäluotettavaksi, mikä vahvistui Oshun alueella
syttyneiden kapinoiden myötä. Toyotomi kutsui Masamunen kuulusteltaviksi
Osakaan, koska epäili tätä kapinoinnista. Masamune hidasteli kutsuun
vastaamisessa, mutta lopulta päätti lähteä matkaan ottaen mukaansa kultavärillä
maalatun ristin. Hyougemonon jaksossa tapaus kuvattiin huumoria säästelemättä.
Jaksossa siis vitsinä on ristin kantaminen
kotikaupungista aina Osakaan asti. Masamunen miesten kerrotaan kantaneen Oshusta
Osakaan asti kultaisen ristin pukeutuneena taas valkoisiin vaatteisiin
katumusta osoittaakseen. On hieman epäselvää, mutta ristin piti ilmeisesti
esittää tikkaita, jonka Date oli valmis kiipeämään taivaaseen sovittaakseen
kuolemallaan käskynhaltijan epäilyt perättömiksi. Masamune siis kiisti
kapinahenkisyyden ja tempauksen oli varmasti tarkoitus tehdä hankalaksi
kuolemantuomion langettaminen, koska tämä osoitti niin suurta katumusta myöhästymisestään
ja tilanteesta itsestään. Perinteisesti historiassa ollaan kuvattu, että kaupungin väki ihaili Daten asennetta ja outoa käytöstä, mutta Sengoku Choujuu Gigassa kadulla seisova tavallinen kansa vain nauraa Masamunen toilailulle. Oli miten oli, Date selvisi taas kerran ilman rangaistusta. Oli
kyse sitten Hideyoshin huvituksesta Daten suurieleisyyttä kohtaan tai ei.
Jakso 4 - Ranmaru ja Nobunaga
Hiei-vuori 2015 |
Hiei-vuorella valtavassa temppelikeskuksessa sotilasvoimiaan kasvattaneet eri munkkijärjestöt joutuivat 1560-luvulla niin Tokugawan ja Odan kuin muidenkin vaikutusvaltaisten daimioiden silmätikuiksi. Niiden poliittinen ja sotilaallinen valta oli kasvanut liian suureksi, jotta ne voisi jättää huomiotta. Jopa Ashikaga shogunaatin viimeinen ja heikko shogun Ashikaga Yoshiaki joutui toisinaan antamaan järjestön toiminnalle periksi, vaikka Kioton kaduilla tapahtuneet uskonnolliset selkkaukset häntä ärsyttivätkin. Edes shogun ei voinut suoraan käydä näiden pyhien järjestöjen kimppuun. Ikkou Ikkin valta perustui paitsi suureen sotilasvoimaansa niin myös järjestön tukikohtien strategiseen sijaintiin. Järjestöt hallitsivat Länsi-Japanin merkittäviä kauppareittejä ja valvoivat maanteitä.
Poliittista ja sotilaallista
valtaa kahmineet munkit olivat liittolaisia aiemmin mainittujen Azain ja Asakuran kanssa. Syyskuun lopulla 1571 Nobunaga sai
tarpeekseen munkkien toiminnasta ja hyökkäsi 30 000 miehen voimalla
Hiei-vuoren kimppuun polttaen ja tuhoten temppelit. Vaikka Hiei-vuorella on yhä
tänä päivänäkin temppeleitä ja munkkitoimintaa, niin sotilasmunkit
eivät enää koskaan saaneet järjestöään uudelleenperustettua sinne.
Oliko Mori
Ranmarulla ja Oda Nobunagalla suhde?
Jaksossa vitsaillaan siitä, miten Toyotomi ja Tokugawa yllättävät Ranmarun ja Nobunagan suutelemassa. Mori Ranmaru oli Nobunagan luotetun vasallin Mori Yoshinarin poika. Ranmaru ihaili kiihkeästi Nobunagaa ja hänen kerrotaan alati seuranneen Nobunagaa tämän matkoilla. Ranmaru oli varsin nuori koko Nobunagan eliniän ja Nobunagan menehtyessä Honnou-jissa Ranmaru seurasi isäntäänsä hautaan vasta 17-vuoden iässä.
On varsin todennäköistä, että Ranmarun ja
Nobunagan suhde oli laatuaan muutakin kuin platoninen. Shudo-käytäntö ei ollut
lainkaan harvinainen Japanissa tuona aikana. Wakashudo tarkoittaa suhdetta, jossa vanhempi samurai mies otti nuoresta oppilaasta
itselleen rakastajan. Tämä ei ollut lainkaan harvinaista Sengoku-ajan Japanissa
ja monet Nobunagan aikalaisista tuntuivat epäilleen Ranmarun ja
Nobunagan suhdetta. Populaarikulttuurissa tarina on kulkenut legendana vuosisatojen ajan.
Tokugawa-kaudella (1603-1869) miesten välisten
suhteiden yleisyys on todennäköisesti laskenut, koska shogunaatin
asennoituminen homoseksuaalisuutta kohtaan koveni. Esimerkiksi vain miesnäyttelijöistä
koostuneet Kabuki-teatterit kokivat monia lakiteknisiä rajoituksia ja muutoksia
1600-luvulla, koska niiden ympärillä pyöri alati huhuja homoseksuaalisesta
käytöksestä. Kuitenkin varsinainen ahdistuneisuus saman sukupuolen suhteita
kohtaan Japanissa on vasta 1800-luvun ilmiö, eikä syvällisempi veljeys ollut
Japanin Sengoku-kaudella lainkaan tuntematonta.
5. jakso – Rokumonsen
Jakson
tapahtumat: Tapahtumat keskittyvät
tunnetun Sengoku-kenraalin Sanada Yukimuran ja tämän isän daimio Sanada
Masayukin elämään Sekigaharan tappion jälkeen.
Historiallinen tausta ja vitsit: Sanada-klaani oli jakautunut Sekigaharan
taistelussa molempiin osapuoliin ja epäillään, että se oli tietoinen valinta,
jolla varmistettiin Sanada-suvun asema taistelun jälkeenkin. Jaksossa eräs
vitseistä viittaakin siihen, että taistelun häviön jälkeen Yukimura ja Masayuki
aikovat lainata rahaa teoriassa vihollispuolella olevalta perheenjäseneltä
Sanada Nobuyukilta.
Sekigaharan taistelua on perinteisesti pidetty Japanin historian yksittäisenä tärkeimpänä taisteluna. Vuonna 1600 käyty taistelu Ishida Mitsunarin läntisten joukkojen ja Tokugawa Ieyasu itäisen koalition välillä muovasi Japanin historiaa vuosisadoiksi. Vaihderikkaan taistelun lopputuloksena Ishidan joukot hävisivät ja joutuivat perääntymään. Tokugawa-shogunaatin lopullinen voitto oli Sekigaharan taistelun jälkeen vain ajan kysymys.
Jakson hallitseva vitsi pyörii jakson nimen rokumonsen ympärillä. Rokumonsen
tunnetaan nykypäivänä ennen kaikkea Sanada-klaanin ikonisena tunnuksena.
Symboli koostuu nimensä mukaisesti kuudesta kappaleesta historiallisen
mon-valuutan kolikoita. Masayukilla ei ole varaa maksaa dango-ostoksiaan, joten
hän haluaa ottaa Yukimuran kypärässä roikkuvat 6
monia. Kuten jaksossa mainitaan, niin klaanisymboli 6 monia merkitsi maksua
Sanzu-joen yli, mikä samurain piti maksaa, jotta kuoleman veneen lautturi vei
hänet seuraavaan maailmaan. Sanada-klaanin sotilaat osoittivat aina olevansa
valmiita kuolemaan kantamalla näitä kuutta monia mukanaan.
6. jakso – Ieyasun fundoshi
Jakson tapahtuma: Tokugawa Ieyasu pelästyi Shingen Takedan hyökkäyksestä niin pahasti, että hän likasi fundoshinsa. Tuuli nappaa alusasun lentoon ja Tokugawa jahtaa sitä läpi käärökuvien.
Tausta: Jaksossa puhutaan Ieyasu Tokugawan
kuuluisasta ja lähes katastrofaalisesta häviöstä 1573 Mikatagaharan
taistelussa. 1500-luvun jälkipuoliskolla Takeda Shingenin johtaman Takeda-klaanin
ratsuväestä oli tullut valtava pelote koko Japanissa. Tokugawan joukot
kohtasivat merkittävän miesylivoiman ja kärsivät raskaita tappioita, mutta
onnistuivat ajoissa vetäytymään taistelusta. Onnistuneen perääntymisen ansiosta Tokugawa onnistui välttämään täydellisen katastrofin. Tokugawa-armeijan
neuvokkaat kenraalit onnistuivat hidastamaan Takedan etenemistä, pitkittynyt sotaretki pakotti Takedan lopulta vetäytymään.
Vitsit ja
referenssit: Valtaannousunsa jälkeen Ieyasu tietysti häpesi
Mikatagaharan kaltaisia muistoja. Tokugawa armeijan suurin saavutus taistelussa
oli turvallisen perääntymisen suorittaminen. Jaksossa mainitaan, miten Tokugawa
pelästyi niin pahasti, että likasi alusvaatteensa. Juostessaan
tuulen tempaaman fundoshin perässä taustakuvissa vilahtelee kaikenlaisia
vitsejä. Esimerkkinä näistä vitseistä ovat taisteluviirit, joissa luki
Puhtaanmaan Buddhalaisuus-sektin tunnuslauseita kuten 厭離穢土, joka tarkoittaa ”tässä likaisessa maailmassa elämisen kauheutta” ja 欣求浄土 eli: ”Puhtaan
maailman etsimistä”. Kyseessä on siis housuun kakkaamis -vitsin
yhdistäminen muinaiseen uskonnolliseen tunnuslauseeseen. Kakkaamisvitsi on
Tokugawan tapauksessa vielä monitasoisempi, sillä Ieyasu Tokugawan kerrotaan
myös oikeasti suosineen keltaisenruskeita fundosheja, koska niistä lika ei
erottunut yhtä selkeästi kuin puhtaan valkoisista.
Viimeinen vitsi jaksossa on ”Sodan Jumala”
lempinimen saaneen daimio Uesugi Kenshinin tapaaminen. Uesugi on historiassa
nähty Takeda Shingenin klassisena rivalina ja myös Kenshin oli kokenut monia
kovia tappioita Takedaa vastaan. Hän oli joutunut perääntymään Takedaa vastaan
esimerkiksi 1561 neljännen Kawanakajiman taistelun jälkeen, jolloin Takedan
armeija oli onnistua saartamaan ja tuhoamaan koko Uesugin joukot. Uesugi ymmärsi Tokugawan tunteet ja siksi koki empatiaa Tokugawaa kohtaan. Myös
muunlaisia vitsejä saattoi vierähtää taustalla, mutta ne menivät yli ymmärrykseni.
7. jakso – Sandaalit
Jakson tapahtumat: Toyotomi ja Shibata Katsuie
juttelevat verannalla ajasta, jolloin Toyotomi toimi Nobunagan zouritorina eli sandaalivastaavana.
Toyotomin yllyttämänä epäonninen Katsuie kastelee Nobunagan sandaalit hiellään,
minkä jälkeen hän tarjoaa Nobunagalle parempia sandaaleita.
Vitsit ja historiallinen tausta: Jakson vitsin premissinä on legendaarinen
tarina Hideyoshi Toyotomista, kun hän oli vielä nimeltään Kinoshita Toukichirou
ja toimi Nobunagan sandaalivastaavana. Tarinan mukaan eräänä kylmänä päivänä
Toyotomi lämmitti Nobunagan sandaaleita rintaansa vasten, Nobunagan lähtiessä
ulos tämä ilahtui laittaessaan lämpimät sandaalit jalkaansa.
Nyt yli 10 vuotta myöhemmin Toyotomi käyttää
Shibata Katsuiea hyväkseen ja ansaitsee ovelalla sandaalien tarjoamistempullaan
jälleen Nobunagan suosion. Vitsin tarkoitus on ilmeisesti viitata sekä
sandaali-keissiin että Anegawan taisteluun, jossa Toyotomi sai
ensimmäistä kertaa johdettavakseen merkittävän joukko-osaston avoimessa
taistelussa. Toyotomi käytti tilanteen hyväkseen ja kohosi Oda-klaanin sisällä
entistä merkittävämpään asemaan.
Jakso 8 - Kuroda Nagamasan kiivas luonne
Jakson
tapahtumat: Kuroda Nagamasa ja Toudo Takatora
ratkaisevat riitansa Hosokawa Tadaokin välittämänä. Miehet pelaavat perinteistä kivipaperisakset-peliä, jossa sääntönä voittaja saa lyödä häviäjää päähän
miekalla, ellei tämä ehdi torjua iskua kypärällään.
Historiallinen tausta ja vitsit
Jakso 8 oli vitseiltään eräs obskyyreimmistä ja
ylivoimaisesti hankalin jakso koko sarjassa, eikä sen perimmäinen vitsi tuntunut aukeavan ainakaan
itselleni.
Erään historiankirjoituksen mukaan
Toyotomi-hallinnon kenraalit Kuroda Nagamasa ja Toudo Takatora olivat riidoissa
keskenään. Syynä oli Kurodan osalta vero- ja maanomistuskiistat ja muutenkin
Kuroda Nagamasan riidanhaluinen asenne, josta tämä tunnettiin. Toudo Takatora
ja Kuroda Nagamasan isä Kuroda Kanbee olivat olleet hyviä ystäviä, mutta Kanbeen
kuoltua sukujen välit kylmenivät. Tuomarina jaksossa toiminut Hosokawa Tadaoki oli
Toudo Takatoran hyvä ystävä ja jaksossa vitsaillaankin sillä, miten Hosokawa
kohtelee Takatoraa huomattavasti Kurodaa paremmin.
Jakson vitsi pyörii Kurodan ja Takatoran
kypärien ympärillä. Kenenkään ei toivottavasti odotetakkaan tajuavan näitä vitsejä
täysin, mutta here we go.
Lampaan muodossa olevan Kurodan kypärä on muotoiltu muistuttamaan Genpei-sodassa soditun Ichi-no-Tani-taistelun taistelukenttää. Kypärän on tarkoitus muistuttaa kallion kielekettä, jolta japanilainen historian soturisankari Minamoto no Yoshitsune hyökkäsi vihollisensa Taira-klaanin kimppuun. Tarinasta kerrotaan japanilaisessa klassikkokertomuksessa Heike monogatarissa, joka on Japanin merkittävimpiä eepoksia. Minamoto no Yoshitsunen kerrotaan saaneen idean hyökkäykseen nähtyään tällaisen kypärän muotoilun. Näitä kypäriä on tosiaan myös käytetty historiassa. Genpei-sodasta, Minamoto no Yoshitsunesta ja Ichi-no-tanin taistelusta voi pyytää lisätietoa halutessaan, mutta aiheet ovat aivan liian laajoja avattavaksi edes yleisellä tasolla. Takatoran kypärä on muotoiltu kiinalaisten Tang- tai Ming-dynastian virkamieshattujen mukaan, mutten keksi mihin sillä yritetään viitata.
Lampaan muodossa olevan Kurodan kypärä on muotoiltu muistuttamaan Genpei-sodassa soditun Ichi-no-Tani-taistelun taistelukenttää. Kypärän on tarkoitus muistuttaa kallion kielekettä, jolta japanilainen historian soturisankari Minamoto no Yoshitsune hyökkäsi vihollisensa Taira-klaanin kimppuun. Tarinasta kerrotaan japanilaisessa klassikkokertomuksessa Heike monogatarissa, joka on Japanin merkittävimpiä eepoksia. Minamoto no Yoshitsunen kerrotaan saaneen idean hyökkäykseen nähtyään tällaisen kypärän muotoilun. Näitä kypäriä on tosiaan myös käytetty historiassa. Genpei-sodasta, Minamoto no Yoshitsunesta ja Ichi-no-tanin taistelusta voi pyytää lisätietoa halutessaan, mutta aiheet ovat aivan liian laajoja avattavaksi edes yleisellä tasolla. Takatoran kypärä on muotoiltu kiinalaisten Tang- tai Ming-dynastian virkamieshattujen mukaan, mutten keksi mihin sillä yritetään viitata.
Eräs vitseistä juuri keskittyy pilkkaamaan
koko Kurodan kypärän ideaa. Se on niin raskas ja epäkäytännöllinen, ettei sitä
käytä kukaan täysijärkinen. Kuroda itse korostaa olevansa urhoollinen, koska
hän on valmis antamaan etulyöntiaseman vastustajalleen käyttämällä tällaista
kypärää.
Jaksossa Kuroda pilkkaa Takatoraa siitä, että
tämä vaihtaa lordiaan useammin kuin sukkiaan. Takatora toimi 8 eri ihmisen
vasallina elämänsä aikana. Lopulta Takatora kuoli palveltuaan 9 vuotta Ieyasu
Tokugawan alaisuudessa. Takatora taas pilkkaa Kurodaa tämän uskonnon
vaihtelusta. Isänsä Kuroda Kanbeen tavoin hän oli kristitty, mutta
ilmeisesti Nagamasa ja Kanbee molemmat kielsivät uskonsa, kun Tokugawan asenne
kristinuskoa kohtaan tiukkeni. Kuolinvuoteellaan Kuroda Nagamasan kerrotaan sanoneen olevansa kristitty.
Todellisuudessa Takatoran ja Kurodan välit
eivät olleet niin vihamieliset kuin voisi luulla. Takatoran kerrotaan
yksinkertaistaen sanoneen: "huono suhde henkilöön ei tarkoita, että tämä toinen
ihminen pitäisi jättää huomiotta tai että tästä pitäisi puhua pahaa." Takatoralla oli muutakin tekemistä kuin riitely.
Jakso 9 - Fuurinkazan
風林火山 eli fuurinkazan viittaa Takeda Shingenin
joukkojen käyttämän taisteluviirin
tunnuslause ja sillä tarkoitetaan ”liikkua nopeasti kuin tuuli, olla hiljainen
kuin metsä, hyökätä tulen voimalla ja olla puolustuksessa vahva kuin vuori”.
Sanoma on lainattu kiinalaiselta sotastrategian suurmieheltä Sun Tzulta, Takeda
Shingen sovelsi sanoman oppeja niin sodassa kuin politiikassakin. Jakson yojijukugo
kanji-vitsit on selitetty auki, joten en kiinnitä jakson vitseihin huomiota.
Jaksossa premissinä on Takeda Shingenin
valmistautuminen Kawanakajiman neljänteen taisteluun eli Hachimanbaran taisteluun
1561, jota pidetään yhtenä Japanin historian verisimmistä taisteluista. Taistelu päättyi molempien
osapuolien raskaisiin tappioihin. Näitä tappiolukuja on tosin myöhemmin liioiteltu voimakkaasti.
Kilpailevat viholliset Uesugi Kenshin ja
Takeda Shingen loivat erilaisia strategioita maantieteellisesti haastavalla taistelukentällä
ja taistelu onkin jäänyt historiaan legendaarisena esimerkkinä taktisesta
sodankäynnistä. Jaksossa esiintyvä Yamamoto Kansuke tunnetaan parhaiten juuri
tämän taistelun yhteydessä luomistaan taktiikoista. Yamamoto itse kuoli kesken menestyksekkään
rynnäkön, jonka ansiosta Takedan armeija onnistui lopulta voittamaan taistelun.
Uesugin joukot joutuivat perääntymään kärsien raskaita tappioita.
Varmuudella ei tiedetä, milloin Takedan Fuurinkazan-lippu on
otettu käyttöön.
Jakso 10 - Hiragumo
Jakson
sisältö: Nobunaga, Toyotomi ja Tokugawa
menevät varastamaan Matsunaga Hisahiden piiritetystä linnakkeesta arvokasta
teekattila Hiragumoa. Jakson ei-Sengoku vitsinä toimi kolmikon pukeutuminen Lupin 3 hahmoiksi. Nobunaga eläytyy
mestarivarkaan rooliin matkimalla puhetyylillään Lupinia itseään.
Historiallinen
tausta: Jaksossa esiintyvä Matsunaga Hisahide oli
1560-luvulle tultaessa noussut voimakkaaksi
daimioksi, jolla oli suuret ambitiot. Hän oli onnistua korvaamaan
heikon Ashikaga-shogunaatin asettamalla itsensä shoguniksi, mutta Nobunagan
väliintulo pisti lopullisen sinetin näille aikeille. Matsunaga osallistui häikäilemättömään valtapoliittiseen juonitteluun, eikä pelännyt astua entisten lordiensa tai muiden suurmiesten varpaille. Jakson teema keskittyykin
Matsunaga Hisahiden omistaman Hiragumo-teekattilan ympärille.
Hiragumoa pidettiin jo Nobunagan aikana korvaamattoman arvokkaana kulttuuriaarteena. Nobunaga himoitsi sitä, osittain vain nöyryyttääkseen Matsunagaa, mutta toisaalta myös osoittaakseen arvovaltaansa omistamalla jälleen yhden kulttuuriaarteen enemmän. Jaksossa Matsunaga Hisahide on kuvattu hämähäkkinä juuri Hiragumon nimen vuoksi. Hiragumo (平蜘蛛) tarkoittaa tasaista hämähäkkiä. Kattilan nimi juontuu sen kahdeksankulmaisesta "hämähäkkimäisestä” muodosta.
Sengoku-aikana kulttuuriaarteiden omistaminen
oli vaurauden ja vallan merkki siinä missä konkreettisen rahankin omistaminen.
Nobunaga keräsi tunnettuja kulttuuriaarteita vihollisiltaan ja joskus myös osti
niitä rahaa vastaan. Nobunaga oli tunnettu niin kutsutusta meibutsugarista, eli harvinaisten taideteosten metsästyksestä, ja
Hiragumo oli vain yksi kohde lisää hänen listallaan. Samankaltainen
taideteoksilla pröystäilevä valtasysteemi oli myös olemassa pienemissä määrin
Euroopan hoveissa ja keskeisemmin Kiinassa. Japanissa ja Kiinassa oltiin jo
varhaisista vuosisadoista alkaen palkittu kenraaleita merkittävillä teeastiastoilla, maljakoilla
tai muilla kulttuuriaarteilla kullan ja rahan sijaan. Tämä oli monesti hoville
ja daimioille ainoa mahdollinen tapa palkita alamaisiaan rahakirstun
köyhdyttämän sodan jälkeen.
Teekattilat olivat monille estetiikkaa
rakastaville samuraille tärkeämpiä kuin raha ja vauraus. Jotkut veivät
kiinnostuksensa niin pitkälle, että menettivät koko omaisuutensa teeastiasto
hakintojensa vuoksi. Nobunagalla itsellään tuskin oli merkittävää
kiinnostusta teetaidetta kohtaan, vaikka esimerkiksi Furuta Sasuke (Orabe no
Kami) ja Sen no Rikyuu olivatkin alun perin Nobunagan taloudellisesta tuesta
nauttivia tee-esteetikkoja. Kannattaa
katsoa anime-sarja Hyougemono ja lukea
Minna Eväsojan Teetaide ja Runous -kirja,
jotta ymmärtäisi asiaa paremmin.
Kuten aiemmin sanoin, niin Hiragumon kohtalo on
käytännössä ainoa asia, minkä tavallinen japanilaiskatsoja voi muistaa Matsunaga
Hisahidestä. Matsunagan menestys Japanin valtapolitiikassa jäi lopulta lyhytikäiseksi. Odan joukot valloittivat Matsunagan linnoitukset yksi toisensa jälkeen ja Matsunaga ymmärsi varsin nopeasti vääjäämättömän häviönsä. Nobunaga antoi Matsunagalle mahdollisuuden antautua ja säilyttää osan alueistaan, jos tämä luovutti Hiragumon Nobunagalle.
Matsunaga vihasi Nobunagaa, eikä siksi halunnut joutua tämän Owarin narrin nöyryyttämäksi luovuttamalla mittaamattoman arvokasta teekattilaansa. Teekattilan luovuttaminen merkitsi Matsunagan kaltaiselle esteetikolle samankaltaista häpeää kuin miekastaan luopuminen kenelle tahansa samuraille. Hiragumosta luopumisen sijaan hän päätti tappaa itsensä ja tuhota teekattilan mukanaan. Viimeisenä uhmauksena Nobunagalle hän jopa kieltäytyi antamasta kalloaan Nobunagan keräilykohteeksi ja määräsi sen tuhottavaksi seppukunsa jälkeen.
Matsunaga vihasi Nobunagaa, eikä siksi halunnut joutua tämän Owarin narrin nöyryyttämäksi luovuttamalla mittaamattoman arvokasta teekattilaansa. Teekattilan luovuttaminen merkitsi Matsunagan kaltaiselle esteetikolle samankaltaista häpeää kuin miekastaan luopuminen kenelle tahansa samuraille. Hiragumosta luopumisen sijaan hän päätti tappaa itsensä ja tuhota teekattilan mukanaan. Viimeisenä uhmauksena Nobunagalle hän jopa kieltäytyi antamasta kalloaan Nobunagan keräilykohteeksi ja määräsi sen tuhottavaksi seppukunsa jälkeen.
Vitsit
Lupin 3 asut mainitsin jo aiemmin, mutta jaksossa on muitakin vitsejä. Jakson lopussa tyttöpupuksi pukeutunut Mitsuhide Akechi tulee ruudulle pyytämään Nobunagaa odottamaan
häntä Honnou-jissa, jossa hän lupaa Nobunagalle oikein kuuman yön. 1582 Honnou-ji
temppelissä Mitsuhide Akechi, joka oli Nobunagan luotettuja vasalleja, petti ja salamurhasi Nobunagan polttamalla temppelin.
Osa vitsistä piilee Akechin asussa, tämä on selvästi pukeutunut Lupin III:a jatkuvasti uunottavaksi Mine Fujikoksi. Fujikolla on tapana varastaa itselleen Lupinin onnistuneesti ryöstämät aarteet viettelemällä tämän honey-trapillä.
Osa vitsistä piilee Akechin asussa, tämä on selvästi pukeutunut Lupin III:a jatkuvasti uunottavaksi Mine Fujikoksi. Fujikolla on tapana varastaa itselleen Lupinin onnistuneesti ryöstämät aarteet viettelemällä tämän honey-trapillä.
On vaikea sanoa, mutta todennäköisesti lopussa
vitsaillaan myös sillä, että Mitsuhide aikoisi lainata Hiragumoa vain rikkoakseen
sen. Tämä olisi sopiva kosto Nobunagalle, joka aikanaan nöyryytti
Mitsuhideä tuhoamalla tämän kallisarvoisen astiaston. Tapaus juonsi
juurensa Ieyasu Tokugawan valituksesta Nobunagalle, Ieyasu kertoi Akechin tarjonneen hänelle pahaa ruokaa linnavierailun aikana. Tarinan mukaan Nobunaga otti vastuun vasallinsa kestityksen puutteellisuudesta matkaamalla Akechin linnaan ja heittämällä tämän posliiniastiaston lampeen.
Jakso saattaa ehdottaakkin kysymystä: oliko Nobunagan rikkoma astiasto ja Mitsuhiden julkinen nöyryytys todellinen syy Honnou-jin tapahtumille?
Jakso 11 – Osakan piiritys
Jakson tapahtumat: Jaksossa kävelevät hahmot
ovat Toyotomi Hideyoshin poika Hideyori ja Toyotomin jalkavaimo Chacha.
Onigirin pudottaminen kuopan pohjalle saattaa olla jälleen jokin viittaus
perijapanilaiseen myyttiin, mutten ulkomuistista keksi mihin. Sen
enempää vitsejä tai viittauksia en jaksosta löytänyt.
Historiallinen
tausta: Vuoden 1615 Osakan taistelu oli käytännössä
Sengoku-ajan lopettanut taistelu. Sen jälkeiset paikalliskahakat,
kurinpalautusoperaatiot ja Ainu-kansan alistaminen olivat vain muodollisuuksia,
jotka eivät enää aiheuttaneet todellista uhkaa Tokugawa-shogunaatille. Tokugawa Ieyasun johtamat joukot kukistivat Yukimura
Sanadan tukeman Toyotomi-klaanin viimeiset rippeet ja aloittivat Tokugawa- eli
Edo-kauden Japanissa.
Sanadamaru, josta jaksossa puhutaan, on
pienimuotoinen vartiotornilinnoitusjärjestelmä,
joka rakennettiin Osakan linnan edustalle sen puolustuksen helpottamiseksi.
Sanadamaru tuli tunnetuksi juuri Osakan-taistelussa, jossa Yukimura
Sanadan johtamat joukot puolustivat menestyksekkäästi linnoitusta Sanadamarusta käsin. Osakan linna
oli suojattu muilta reunoilta jokien ja vuorten
avulla, mutta etelästä tulevia hyökkäyksiä varten ei ollut apukeinoja.
Sanadamaru pystytettiinkin juuri etelään turvaamaan huoltoyhteys ja ahdistelemaan piirittäviä joukkoja. Linnoituksen
kukistuessa talvi-kampanjan lopussa Sanadamaru tuhottiin, mutta juuri
Sanadamarun ansiosta linnaa pystyttiin puolustamaan niinkin pitkään.
Jakso 12 - Bicchuu-Takamatsun valtaus
Jakson
tapahtumat: Nobunaga ja kumppanit juhlivat
Bitchuu-Takamatsu linnoituksen valtausta. Toyotomi ja Kuroda Kanbei ovat
asettaneet linnan täyteen vesiansoja, joiden on tarkoitus kastella kaikki
niihin lankeavat.
Historiallinen
tausta: 1582 Toyotomi onnistui valloittamaan
Bicchuu-Takamatsun ja 6 muuta strategisesti tärkeää linnaa Mouri-klaanilta,
mutta tämä ei tapahtunut sarjan kuvaamalla tavalla. Nobunaga ei
esimerkiksi koskaan käynyt Bicchuu-Takamatsun linnassa, vaan kuoli päiviä ennen linnan antautumista. Nobunaga oli lähettämässä vahvistuksia linnan
valtausta varten, mutta kesken matkaansa Kiotoon Mitsuhide Akechi tappoi hänet
Honnou-jissa. Saatuaan tiedon Nobunagan kuolemasta Toyotomi solmi nopeasti rauhan
Mourin kanssa ja lähti Akechin perään.
Bicchuu-Takamatsu oli jo pitkään ollut
murtumispisteen alla. Syy siihen oli jaksossakin esiintyneen taktikko Kuroda
Kanbein suunnittelema tulvahyökkäys. Toyotomin armeija ohjasi veden kulun kohti linnaketta ja onnistui upottamaan
osan muurista sekä tuhoamaan piiritetyn armeijan ruokavarastoja, mikä mursi
puolustajien moraalin. Tulvahyökkäykset ovat vanha ja erittäin sovellettu
linnoitusten valloitusmetodi, minkä saivat kokea muun muassa LOTRin Saruman sekä mahtava kenraali Lu Bu
Kiinassa yli 1000 vuotta aiemmin.
Vitsit: Jaksossa Toyotomi ja Kanbei yrittävät ansoittaa jatkuvasti muita historiallisia hahmoja. Osa syystä vitsille lienee puhtaasti Bicchuu-Takamatsun tulvahyökkäyksen historiallinen tunnettavuus. Käsikirjoittaja saattaa vitsailla sillä, miten Toyotomi kerskaili vielä vuosikymmeniä sotilaallisilla menestyksillään, joista eräs oli juuri Bicchuu-Takamatsun antautuminen.
Syy, miksi juuri Mitsuhide lankeaa tulva-ansaan eli ”vesihyökkäykseen” (=mizuseme), johtunee siitä, ettei Akechi osannut odottaa Bicchuu-Takamatsun ja Mouri-klaanin nopeaa kaatumista. Tulvahyökkäyksen onnistuminen ei koitunut kalliiksi ainoastaan Mouri-klaanille vaan myös Mitsuhide Akechille. Linnakkeen nopea kaatuminen johti siihen, että Toyotomi pystyi nopeasti uudelleenohjaamaan armeijansa kostaakseen Nobunagan kuoleman. Nobunagan kuoleman kostanut vasalli saisi huomattavan aseman klaanin sisällä. Akechi oli laatinut suunnitelmansa Nobunagan salamurhaan luottaen siihen, ettei Bicchuu-Takamatsu kaatuisi vielä pitkään aikaan. Akechi toivoi Toyotomin olevan sidottuna vielä kuukausiksi Aki-provinssissa.
Toinen ja hieman hankalampi vitsi jaksossa on
Nobunagan esiintymisshow, jonka jälkeen Tokugawa kehuu Nobunagan dj-taitoja ja
kertoo että räjähti riemusta kun Atsumori ilmestyi. Viittaus on Heike-monogatarissa traagisen kohtalon kokeneeseen 15-vuotiaaseen soturipoikaan, Taira no
Atsumoriin. Monet tarinat ja legendat kertovat, että ennen kuolemaansa
Oda Nobunaga resitoi Atsumorin kuolemasta kertovan
kohdan Heiken tarinasta (alempana). Tämä Tokugawan heitto saattaa viitata Nobunagan Bicchuu-Takamatsua pian seuraavaan kuolemaan.
Jakso 13 – Uusivuosi
Tapahtumat
ja tausta: (Tarkempi taustoitus jakson 1 kohdalla) 1.1.1574 Oda Nobunagan kerrotaan todella
järjestäneen vasalleilleen uudenvuodenkestit, jossa hän ensimmäistä kertaa esitteli Azain ja Asakuran johtajien
pääkallot. Azai Nagamasa oli mennyt naimisiin Nobunagan tyttären kanssa ja
vaikka tämä olikin pettänyt Nobunagan, niin pääkallokupit olivat monien hänen vasalliensakin
mielestä vastenmielinen ja mauton idea.
Vitsit: Ensimmäinen varsinainen viittaus jaksossa on Mitsuhide
Akechin heitto Nobunagalle, että tämän appiukko oli kyykäärme. Tällä hän
viittaa Minoa hallinneeseen Saitou Dosaniin, jonka lempinimi oli Minon kyy – Mino no mamushi.
Seuraavaksi Ieyasu arvailee mitä Nobunagan yllätyslaatikko saattaisi sisältää. Kenties mehiläisiä, rapuja,
hevosen kakkaa tai pyörrekivi. Kyseessä on suora viittaus japanilaiseen myyttiin apinasta ja
ravusta, mihin Momotarokin usein sotketaan mukaan. Tarinassa apina
huijaa ja tappaa ravun, mutta saa myöhemmin itse kokea saman kohtalon, kun
ravun jälkipolvi kostaa isänsä kuoleman. Ravun mukaan kostoretkelle lähtevät Tokugawankin
luettelemat kumppanit: mehiläinen, pyörrekivi, pähkinä ja hevosen kakka (not
even kidding). Vitsi on siis siinä, että juuri Toyotomi (apina) joutuu kokeilemaan
kalloja ja pohtimaan löytyykö laatikon sisältä jokin näistä apinan
verivihollisista.
Laatikon sisältä paljastuukin Azain ja
Asakuran klaanien päämiesten kallot, joita Nobunaga käytti sake-astioinaan. Kuten
1. jaksossa sanoinkin, vaikka sarjassa kupit näkyivätkin kallon muotoisina,
niin Nobunaga tuskin käytti pääkallokuppeja vaan ainoastaan kallon yläosan
litteää osaa.
Jakso 14 – Kurjen soppa
Jakson tapahtuma on Nobunagan historian
obskyyreimmästä päästä ja yllättävää kyllä perustuu tositapahtumiin. Nobunagan
historiikissa on lueteltu tapahtuma, jossa Nobunaga kerääntyy yhteen
vasalliensa kanssa viettämään iltaa aivan kuten sarjassa. Muistelman
mukaan Nobunaga muisteli illalla, miten nuorena todella rakasti Maeda Toshiieta.
Ympärillä olevien vasallien kerrotaan kadehtineen Maedaa valtavasti. Maeda sai syödä sinä iltana ylellisyytenä pidettyä
kurkikeittoa, minkä sarja mainitseekin.
Maeda Toshiie oli Oda Nobunagan tärkeimpiä
vasalleja ja hänet muistetaan Nobunagan lapsuudenystävänä. Maedasta tuli Hideyoshi
Toyotomin tärkeimpiä kenraaleita myöhemmällä iällään ja hän nousi suurkenraalin
asemaan Toyotomi-hallinnon aikana. Hänen lapsuuden lempinimensä oli Inuchiyo ja
tämän vuoksi hahmona hän on kuvattu koirana.
Maeda Toshiiea on myös tunnetusti epäilty wakashudoon harjoittajana. Toisin sanoen on hyvin perusteltua epäillä,
että myöhemmällä iällään hän otti nuoren aatelispojan juoksupojakseen ja
rakastajakseen – aivan kuten Oda Nobunaga otti Ranmarun. Monet ovatkin
epäilleet, että Nobunaga ja Maeda olivat nuorina poikina muutakin kuin vain
ystäviä. Varmoja todisteita tästä on turha luulla löytävänsä, mutta uskottavaa se kuitenkin
on. Vitsi siis piilee siinä, että nuori ja kaunis Maeda kelpasi vielä
Nobunagalle, mutta tämän vanhetessa puolet nuorempi Ranmaru Mori korvasi hänet.
Jakso 15 – Manzai-kombi Odawarassa
Jakson
tapahtumat: Toyotomi
Hideyoshi lähetti Kobayakawa Takakagen ja Kuroda Kanbein neuvottelemaan Odawaran linnoituksen
antautumisesta. Hojo-klaani oli Toyotomin viimeisiä esteitä koko Japanin
yhdistämisessä, mutta valtavaa Odawaran linnoitusta ei ollut helppo kaataa.
Oikeiden neuvottelujen sijaan Kobayakawa ja Kuroda pistävätkin manzai-shown pystyyn.
Tässä jaksossa suuri osa vitseistä on puhtaasti stand-up tyylisiä ja
yleistajuisia.
Historiallinen
tausta
Odawaran linnoituksen piirityksessä (1590) ei
todellisuudessakaan käyty montaakaan taistelua. Toyotomi Hideyoshin keräämä
valtava sotajoukko piiritti kolme kuukautta linnaa, kunnes Hojo-klaani lopulta
antautui ruokapulan vuoksi. Mitään
suuria taisteluita ei käyty ja oikeastaan ainoa muistettava asia taistelusta
on piirittävien joukkojen käytös. Toyotomi oli tarinan mukaan palkannut merkittävät määrät
prostituoituja, tanssijoita ja muita viihdyttäjiä armeijansa sotilaiden
iloksi. Muurilla vartioivat sotilaat oli velvoitettu pysymään alati valppaana, mikä oli vaikeaa kun
samalla piti nähdä kuinka piirittäjät keskittyivät vain juhlintaan. Taktiikka
toimi pääasiassa sotajoukon moraalia kohottavana tekijänä, mutta ainakin ideatasolla tehokkaana demoralisointitaktiikkana. Lopulta Toyotomi lähetti Kuroda Kanbein neuvottelemaan
antautumisesta, mihin Hojo Ujimasa suostui ennen rituaali-itsemurhaansa.
Perinteisesti tarinoissa on kehuttu Kurodan taitavia neuvottelukykyjä,
mutta kukapa tietää jos kaikki olikin komediakykyjen ansiota.
Jaksossa Kuroda Kanbeilla on kaulassaan risti
ja hän on muutenkin tyylitellyt partansa ja hiuksensa portugalilaisittain. Kuroda
oli eräs jesuiittojen käännyttämistä daimioista, mutta piirityksen aikana hän oli jo
Toyotomin käskystä luopunut uudesta uskonnostaan. Kyseessä on varmaankin siis
tietoisesti tehty historiallinen virhe hahmon tunnistamisen helpottamiseksi.
Kobayakawan suvun tunnus oli sirppi, joten hänet on kuvattu rukoilijasirkkana.
Kobayakawa oli eräs Toyotomin pätevimmistä ja tärkeimmistä
kenraaleista.
Vitsit: Kuten sanoin, suuri osa vitseistä on
itsestäänselviä manzai-vitsejä.
Manzai-sketsi on itsessään viittaus Toyotomin epäkonventionaaliseen piiritysstrategiaan. Samalla se on
hatunnosto Kuroda Kanbein neuvottelukyvyille, jotka saattoivat olla yhtä
erikoiset kuin piiritys itsessään.
Manzaissa Kobayakawa nostaa esiin tanssimisen monta kertaa, millä viitataan juuri piirittäjien juhlimiseen ja palkattuihin tanssijoihin. Kobayakawa sanoo nykyisin olevan yleistä piiritetyiksi joutuneen daimion päätyvän lopulta suorittamaan seppukun (näin kävi myös Hojo Ujimasalle).
Manzaissa Kobayakawa nostaa esiin tanssimisen monta kertaa, millä viitataan juuri piirittäjien juhlimiseen ja palkattuihin tanssijoihin. Kobayakawa sanoo nykyisin olevan yleistä piiritetyiksi joutuneen daimion päätyvän lopulta suorittamaan seppukun (näin kävi myös Hojo Ujimasalle).
Jakso 16 Nuppeppo
Jakson
tapahtumat: Japanilainen
youkai nuppeppo on eksynyt Tokugawan omistaman Sunpu-linnan puutarhaan. Honda
Tadakatsu ja Honda Masanobu pyytävät Tokugawaa apuun, koska eivät tiedä mitä
tekisivät tälle mädäntyneen lihan hajuiselle youkaille.
"Historiallinen"
tausta
Jaksossa esiintyvät ensimmäistä kertaa legendaarinen Honda
Tadakatsu ja tämän sukulainen Honda Masanobu. Tadakatsu on eräs
romantisoiduimmista Sengoku-kenraaleista ja tätä on kuvailtu yhdeksi aikansa
mahtavimmaksi samuraiksi. Tietojen mukaan hän oli suuri ja lihaksikas soturi,
minkä vuoksi hän on sarjassakin lihaksikas. Tadakatsu on kuvattu peurana, koska
tällä oli erittäin tunnistettava kypärä, joka muistutti peuran sarvia.
Tarinan mukaan eräänä päivänä Sunpu-linnaan ilmestyi Nuppeppo, jonka Tokugawa halusi häädettävän rauhanomaisin menetelmin. Hän määräsi miehensä viemään Nuppeppon vuorille, jossa tämä sai olla rauhassa ihmisiltä ja elää turvallisesti. Ieyasu kutsui mädäntyneeltä lihalta haisevaa otusta ”nikubitoksi” eli liha-ihmiseksi. Myöhemmin oppineet kertoivat Tokugawalle, että Ieyasu oli tietämättään menettänyt tilaisuuden saada ikuisen nuoruuden voima. Aikansa oppineiden mukaan otus oli todennäköisesti Hakutaku-kirjassa kuvailtu legendaarinen hirviö Hou, jonka liha antaa syöjälleen ikuisen nuoruuden. Tokugawa-Nuppeppo tarinan mukaan osa vasalleista ei suostunut koskemaan hirviöön saatikka häätämään sitä. Ne, jotka eivät uskaltaneet lähestyä hirviötä, heitetiin ulos linnasta.
Vitsit: Vitsit oikeastaan olivat lähinnä
Nuppeppo-tarinan esittämistavassa. Jakson pääteema onkin pilailla sillä, miten
kirjassa kuvailtu sankaritarina saattoi todellisuudessa olla naurettava ja kömpelö kertomus, joka myöhemmin oli vain dramatisoitu urhoolliseksi eeppokesksi jaloudesta. Tämä historian
tarinoiden uudelleenesittäminen eri valossa taitaa ollakin koko sarjan pointti. Enpä osaa
sanoa oliko alien-vitsissä mitään sen suurempaa taustaa.
Jakso 17 Takeda Shingen ja kagemushat
Jakson
tapahtumat: Jaksossa Takeda Shingen haastattelee
kaksoisolennon rooliinsa henkilöitä. Kolme henkilöä pyrkii rooliin ja he
heittävät erilaisia vitsejä perustuen historiallisiin kertomuksiin.
Historiallinen
tausta: Takeda Shingen oli kuuluisa viekkaudestaan ja
hänellä uskotaan olleen kagemusha (toisin sanoen body double eli ”kaksoisolento”),
joka palveli hänen paikallaan tarpeen mukaan. Japanin tunnetuin elokuvaohjaaja
Akira Kurosawa teki Takedasta ja tämän kagemushasta elokuvan vuonna 1980, jonka
nimi oli Kagemusha - Varjokenraali.
Kain tiikerinä tunnettu legendaarinen daimio Takeda Shingen
oli varovainen mies ja laati pitkät suunnitelmat. Aivan kuten Kurosawan
elokuvassakin, niin myös oikeassa historiassa kerrotaan, että Hojo-klaanin
lähettiläs erehtyi Takeda Shingenin kuoleman jälkeen tämän kaksoisolentona
toiminutta veljeä Shingeniksi itsekseen. Hän raportoikin Hojo-klaanin
johtajille, ettei Shingen ollut kuollut vaan oli täydessä terveydessä ja sielun
voimissa.
Vitsi: Ensimmäinen kagemusha-kandidaatti yrittää
huonolla menestyksellä lainata Takedan kuuluisia sanontoja. Lainaus, jonka hän yrittää sanoa, menee näin: ”Kansani on armeijani, kansani on
kivimuurini, kansani on vallihautani, armeliaisuus on liittolaiseni samalla kun
pahuus on viholliseni.” Tästä lainauksesta ei kannata tosin vetää johtopäätöstä Takeda Shingeniin ihmisenä. Hän oli
armoton, ovela ja petollinen. Hän esimerkiksi nosti kapinan omaa isäänsä
vastaan, kun tämä lähti sotaretkelle ja määräsi isänsä ikuisesti karkotetuksi Takedan alueilta.
Myöhemmin Takeda Shingenin kerrotaan sanoneen miten samurain tuli kunnioittaa isäänsä
ja osoittaa uskollisuutta vanhempiaan kohtaan. Takeda Shingenillä oli siis yhtä monta todellista näkökulmaa samaan asiaan kuin jaksossa kagemushia.
Jakso 18 – Kanegasakin perääntyminen
Jakson
tapahtumat: Mitsuhide Akechi, Nobunaga ja Toyotomi
Hideyoshi pakenevat Kanegasakin taistelusta kohti Odan alueita. Akechi ja
Toyotomi riitelevät siitä kumpi saa kunnian toimia perävartion johdossa.
Viittauksia jaksossa ei ollut kovin montaa tai sitten en huomannut niitä.
Historiallinen
tausta: Jaksossa itsessäänkin sanotaan se, mutta
Kanegasakin taistelussa Oda-klaani hyökkäsi Asakuran kimppuun, minkä seurauksena Azai Nagamasa petti lankonsa ja hyökkäsi Odan selustaan. Tarkoitus
oli tuhota Oda-armeija ja tappaa Nobunaga saartamalla tämän joukot. Nobunagan
joukot joutuivat hankalaan tilanteeseen ja legendaarisen perääntymisen aikana
Nobunaga pakeni vain muutaman miehen kanssa yön pimeydessä vannoen kostoa.
Taistelu oli ennen kaikkea merkittävä loikka
Toyotomi Hideyoshin (silloin vielä Hashiba Hideyoshi) sotilasuralla. Hän sai
kunniaroolin turvata Nobunagan perääntyminen lähes mahdottomalta vaikuttavassa
tilanteessa.
Vitsi: Yletäkseen arvoasemassa Hideyoshi tarvitsi tämänkaltaisia itsemurhatehtäviä. Odan perävartio onnistui
pidättelemään vihollisia riittävän kauan, jotta Nobunaga ja armeijan valtaosa
onnistuivat turvallisesti murtautumaan läpi saarrosta. Jaksossa hämmentynyt
Azai/Asakura armeija jääkin kuuntelemaan Toyotomin monologia siitä, miten juuri
hän haluaa olla taaimmaisimpana.
Kenraali Akechi Mitsuhiden kanssa väittely perävahdin
paikasta viittaa siihen, että Toyotomin valinta tehtävään oli melko odottamatonta. Tällaiseen tehtävään yleensä valittiin joku sotilaallisesti
ansioituneempi tai hierarkiassa korkeampi vasalli. Syystä tai toisesta
Toyotomin kerrotaan kuitenkin toimineen tässä roolissa, mutta kukapa tietää
mitä todella tapahtui. On täysin mahdollista, että jakson tavoin Ishidakin olisi ilmoittautunut vapaaehtoiseksi tehtävään, mutta
tällaista tietoa en ole löytänyt. Lähes kaikissa
Nobunagasta kertovissa populaarikulttuuriteoksissa mainitaan Kanegasakin perääntyminen, oli kyse sitten Samurai
Warriorsista, Hyougemonosta tai Nobunaga Concerttosta.
Jakso 19 – Ensimmäinen banaani
Jakson
tapahtumat: portugalilainen
lähetyssaarnaaja (jälleen päälakikalju-kampauksen vuoksi kappa) tarjoaa Nobunagalle ja Ranmaru Morille
banaaneja syötäväksi. Kaksikko kummastelee outoa hedelmää ja pakottaa Hideyoshi
Toyotomin syömään sen. Jaksossa hahmot vitsailevat miten banaani
tuntuu oudosti sopivan apinana kuvatulle Hideyoshille. Jaksossa myös lasketaan
leikkiä siitä, miten banaaniin liukastumisvitsi keksittiin jo vuonna 1569.
Historiallinen
tausta: Louis Frois oli portugalilainen jesuiitta,
josta muodostui japanilaiselle historiankirjoitukselle tärkeä hahmo. Louis Froisin kirjoitukset ovat eräs tärkeimmistä aikalaislähteistä japanilaisen tavallisen kansan elämästä.
Ainoa historiallinen tausta, jonka keksin, on ilmeisin eli tarina Nobunagasta ja Louis Froisista. Louis Froisin
kerrotaan menneen tapaamaan Nobunagaa Nijo-linnassa vuonna 1569. Hän oli jo
aiemmin samana vuonna yrittänyt päästä tapaamaan Nobunagaa, mutta ei ollut
onnistunut. Tällöin hänen kerrotaan tarjonneen lahjoina Nobunagalle mm.
riikinkukon sulan, sametti-lierihatun, banaania ja muita harvinaisuuksia.
Nobunaga otti vastaan ainoastaan samettihatun ja palautti
muut tavarat. Varmuudella ei tiedetä söikö Nobunaga koskaan banaaneja vai ei.
Kuitenkin pian tämän jälkeen Frois pääsi viimein tapaamaan Nobunagaa, mutta hän tuskin tarjosi tällöin enää banaaneja Nobunagalle. Mistä hän edes olisi saanut tuoreita banaaneja viikkoja alkuperäisen tapaamisyrityksen jälkeen? Jaksossa on siis historiallinen virhe!
Kuitenkin pian tämän jälkeen Frois pääsi viimein tapaamaan Nobunagaa, mutta hän tuskin tarjosi tällöin enää banaaneja Nobunagalle. Mistä hän edes olisi saanut tuoreita banaaneja viikkoja alkuperäisen tapaamisyrityksen jälkeen? Jaksossa on siis historiallinen virhe!
Vitsit: Nobunagan kerrotaan olleen ensimmäinen japanilainen,
joka sai maistaa banaania. Nobunaga todella ystävystyi Louis Froisin kanssa ja
tämä kulki hänen mukanaan ympäri Japania. Vitseistä ilmeisin on banaanin ja
Hideyoshin yhdistäminen, mutta muuten tämä osio jää oman analyysini kannalta
laihaksi. Muita tässä vaiheessa jo itsestään selviä vitsejä ovat jo edellä
mainitut Ranmarun kiihkeys Nobunagaa kohtaan (katso Jakso 4) ja Nobunagan väite
siitä, miten hänellä on monopoli ihmisten impulsiiviseen murhaamiseen.
Jakso 20: Kuka minä olen?
Jakson
tapahtumat: Hideyoshi Toyotomi ja Mitsuhide
Akechi vaihtavat kehojaan lyhyeksi hetkeksi ja Toyotomi oppii Mitsuhiden
aikeista tappaa Nobunaga Honnou-jin temppelissä.
Historiallinen
tausta: Kuten jaksossakin mainitaan, niin
Toyotomi oli piirittämässä aiemmin mainittua Bicchuu-Takamatsun linnaa (jakso 12). Samaan
aikaan Mitsuhide Akechin matkasi kohti Honnou-jia tappaakseen Nobunagan.
Historiallisen kertomuksen mukaan Hideyoshin
joukot nappasivat Bicchuu-Takamatsuun matkalla olleen Akechin viestinviejän,
jonka viestissä kerrottiin Akechin aikeista tappaa Nobunaga. Toyotomi reagoi
nopeasti vaatimalla Bicchuu-Takamatsun komentajaa antautumaan ja lähetti
joukkonsa välittömästi Akechin perään. Tämä poikkeuksellisen nopealta tuntunut
manööveri on aiheuttanut epäilyksiä, että Toyotomi olisi ollut entuudestaan tietoinen
Akechin suunnitelmista. Erityisesti fiktiossa rakastetaan teorioida sitä, miten
Toyotomi todella olisi ollut Akechin kanssa liitossa ja yhdessä suunnitellut Nobunagan
murhan. Näin tuskin oli, mutta Toyotomi onnistui hyödyntämään mestarinsa
kuoleman hämmentävän tehokkaasti. Sengoku Choujuu
Gigan tarjoama selitys sille, miksi Toyotomi reagoi niin nopeasti, on
ruumiinvaihtoteoria. Body swappauksen avulla Toyotomi sai tiedon Akechin petturuudesta murhan teko hetkellä.
Joka tapauksessa Mitsuhide salamurhasi
Nobunagan Honnou-jissa ja Toyotomin nopean toiminnan ansiosta tämä onnistui
olemaan ensimmäinen Nobunagan kenraaleista, joka tavoitti Akechin armeijan ja
kävi tätä vastaan. Tämän ansiosta hän paransi asemiaan suhteessa muihin
kilpailijoihinsa.
Jakson alussa Toyotomi valittaa siitä, miten
Nobunagalle kestää apujoukkojen lähettämisessä. Hän valittaa siitä, miten
Bicchuu-Takamatsun alue on niin kostea ja mutainen. Toyotomi käytti
linnoituksen valloituksessa hyväkseen jakson 12 kohdalla mainittua
”tulvahyökkäys”-taktiikkaa. Strategia onnistui alueen suurten vesistöalueiden ansiosta.
Jaksossa vitsaillaan sillä, miten Mitsuhide
toistaa ja toistaa kuuluisaa lausetta ”Teki wa Honnou-ji ni ari!” eli
”Vihollinen on Honnou-jissa!”. Tarkoitus on pilkata tämän lauseen
jatkuvaa toistamista jok'ikisessä Nobunaga-teoksessa. Lähes jokaisessa Nobunagaa tai Mitsuhide
Akechia kuvaavassa tekstissä ja teoksessa halutaan aina huutaa nämä sanat, joista on
muodostunut Akechin ikoninen tunnuslause. Jos et ole jo huomannut, niin pian
huomaat tämän animessakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Suoraa kritiikkiä saa antaa anonyyminä, en pahoita mieltäni.